prosessi, jossa eliön solut kierrättävät vaurioituneita, sairastuneita tai ikääntyneitä osia uusiksi soluelimiksi From Wikipedia, the free encyclopedia
Autofagosytoosi on prosessi, jossa eliön solut kierrättävät vaurioituneita, sairastuneita tai ikääntyneitä osia uusiksi soluelimiksi.[1] Autofagosytoosi on terveyden kannalta oleellisen tärkeää.[1] Kun solut vaurioituvat pysyvästi esimerkiksi tulehduksissa ja ikääntyessään, niin ilman kierrätysprosessia elimistöön kertyisi nopeasti toimimattomia solunosia.[1]
Autofagosytoosi on aitotumaisten soluissa konservoitunut ja tarkasti säädelty tapahtuma, jossa lysosomaaliset entsyymit hajottavat solun omia rakenneosia, solulimaa ja soluelimiä (esim. mitokondrioita), kalvon ympäröimissä autofagosomeiksi kutsutuissa rakenteissa.[2]
On saatu näyttöä siitä, että autofagosytoosin virheellinen toiminta kypsällä iällä on yksi ikääntymisen päätekijöistä, ja tämän virheellisen toiminnan "sammuttaminen" onkin pidentänyt koe-eläinten elinikää huomattavasti.[3]
Vaikka solujen oli jo aiemmin tiedetty kierrättävän omaa materiaaliaan, vasta Yoshinori Osumi 1990-luvulla määritteli tarkasti geenit ja metaboliareitit, joiden kautta kierrätys tapahtuu.[1] Osumin työstä lähti kokonaan uusi biologian haara, joka selvittää, miten elimistömme käyttää ”itse-kannibalismia” terveenä pysymiseen.[1]
Autofagosytoosi mahdollistaa ihmisen selviytymisen hengissä suhteellisen pitkään nälkiintyneenäkin.[1] Tällöin elimistö ”hajottaa itseään” energiaa saadakseen.[1]
Esimerkiksi Parkinsonin tauti ja jotkut syövät aiheutuvat autofagosytoosin puutteellisesta toiminnasta.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.