hyönteislaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Kurkkukirva (Aphis gossypii) on kirvoihin kuuluva hyönteinen. Se on maailmanlaajuisesti merkittävä viljelykasvien tuholainen. Suomessa kurkkukirva on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi[1].
| Kurkkukirva | |
|---|---|
 siivellinen yksilö |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Aphidini |
| Suku: | Aphis |
| Alasuku: | Aphis |
| Laji: | gossypii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aphis gossypii |
|
| Katso myös | |
Lajina kurkkukirva on taksonomisesti hankala, sillä suvussa Aphis on useita kirvalajeja, jotka eroavat kurkkukirvasta korkeintaan ravintokasvin ja/tai elintapojensa osalta. Toisaalta myös eräät kurkkukirvana pidetyt populaatiot vaikuttavat muodostavan erillisiä lajeja. Aikaisemmin kurkkukirvaa on etenkin eurooppalaisissa lähteissä myös paatsamakirvan (Aphis frangulae) alalajina.[2]
Lajin kromosomiluku 2n=8.[2]
Kurkkukirvan siivettömät sukupolvet ovat suotuisissa olosuhteissa kookkaita ja väriltään vihreästä lähes mustaan, kun huonommissa olosuhteissa ne jäävät pienemmiksi värin ollessa vaalean kellertävä. Siivekkäiden sukupolvien pää ja keskiruumis ovat mustat, takaruumis vihreä ja sen sivuilla on mustat pisteet. Koiraat ovat aina siivekkäitä. Raajat ja tuntosarvet ovat vaaleat, mutta raajojen kärjet ja nivelet ovat mustat. Tuntosarvet ovat 6-jaokkeiset ja lähes ruumiin pituiset. Takaruumiin kärjen cauda on vaalea ja noin puolet mustien vaharauhasputkien pituudesta. Ruumiin pituus vaihtelee 0,9–1,8 mm.[2][3]
Kurkkukirvan levinneisyys on maailmanlaajuinen. Erityisen yleinen laji on trooppisessa Afrikassa, Aasiassa, Amerikassa ja Australiassa. Se on levinnyt myös Karibian ja Tyynenmeren saarille.[2]
Euroopassa kurkkukirva elää ilmeisesti täysin neitseellisesti lisääntyvinä sukupolvina, joita voi parhaissa olosuhteissa olla vuodessa jopa 50, joskin Ranskasta on havaintoja sinihibiskuksella ja meloneilla elävistä kurkkukirvoista, joilla saattaa olla suvullinen lisääntymisvaihe. Yksittäinen suvuttomasti lisääntyvä kirva elää noin 17–22 päivää ja tuottaa sinä aikana noin 85 jälkeläistä. Kirvat elävät kolonioina lehtien alapinnoilla tai nuorissa versoissa ja aiheuttavat lehden kellastumisen. Kolonian yhteydessä saattaa olla muurahaisia. Kirvan kannalta sopivimmat olosuhteet ovat 16–22 °C:n lämpötila ja 60–80 %:n ilmankosteus. Yli 25 °C:n lämpötila haittaa kirvoja. Etelä-Euroopassa laji selviytyy ulkona, mutta pohjoisempana sitä tavataan lähinnä kasvihuoneissa. Laji talvehtii aikuisena.[3][4]
Isäntäkasvin vaihtoa kurkkukirvalla esiintyy etenkin Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Pohjois-Amerikassa primääri-isäntinä toimivat muun muassa monet lehtipuut ja pensaat.[2]
Kasvinesteiden imemisen lisäksi kurkkukirva levittää yli 50 kasvien virustautia.[5] Kirva aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa puuvillalle, kurkkukasveille ja koisokasveille.[3] Suomessa laji on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.[1]
Kurkkukirva on erittäin polyfagi, joka on tavattu yli 300 eri kasvilajilta.[6] Ravintokasveja ovat esimerkiksi erilaiset malvakasvit (Malvaceae), kurkkukasvit (Cucurbitaceae), ruutakasvit (Rutaceae), ruusukasvit (Rosaceae) ja koisokasvit (Solanaceae).[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
