Remove ads
persoonallisuushäiriö From Wikipedia, the free encyclopedia
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (engl. antisocial personality disorder, lyh. ASPD tai APD), myös antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, on persoonallisuushäiriö, jonka kantaja ei ymmärrä toisten tunteita tai erillisyyttä omasta itsestä samoin kuin muut tai vaihtoehtoisesti ei kykene ottamaan niitä huomioon tavalliseen tapaan. Hän voi olla älykäs ja ymmärtää lain sekä käytöstavat sääntöinä mutta ei pysty samastumaan niihin tunteiden tasolla. Hän ei pysty yleistämään käytössääntöjä tai toimimaan vastavuoroisesti vaan toimii suoran, yksilöllisen, hetkellisen etunsa hyväksi. Rangaistukset tehoavat huonosti tai ei ollenkaan.[1]
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ja psykopatia tunnetaan rangaistusjärjestelmän puolella seikkoina, jotka ennustavat voimakkaasti uusinta- ja urarikollisuutta. Siksi epäsosiaalisella persoonallisuushäiriöllä on myös kriminologinen erityismerkitys. Kriminaalipsykologi Robert Haren mukaan kaikki epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastavat eivät ole psykopaatteja. Toisaalta useimmat psykopaatit täyttävät myös epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kriteerit.[2]
Epäsosiaaliset persoonallisuudet voivat olla vitsikkäitä, hurmaavia ja hauskaa seuraa. Toisaalta he valehtelevat ja käyttävät muita ihmisiä hyväkseen.[3]
Epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön kuuluu promiskuiteetti eli sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa[4][5].
Jopa 47 prosentilla miespuolisista vangeista on epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.[3] Englanninkielinen antisocial personality disorder ilmestyi diagnoosinimikkeenä ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaisessa DSM-III:ssa vuonna 1980.[6]
Epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä esiintyy DSM-IV-oppaan mukaan kolmella prosentilla miehistä ja yhdellä prosentilla naisista.
Epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön ei tunneta mitään toimivaa hoitokeinoa.[8] Häiriöön on todennäköisesti testattu kaikkia mahdollisia henkisen auttamisen menetelmiä. Häiriön luonteeseen kuuluu lisäksi yhteistyökyvyn heikkous, jolloin potilaskontakti menetetään.[9]
Asiaan vihkiytymättömät havaitsevat nopeasti, että epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ja narsistinen persoonallisuushäiriö muistuttavat toisiaan. Syy siihen on se, että sekä epäsosiaalisuus että narsistisuus molemmat kuuluvat synkäksi kolmikoksi (engl. dark triad) kutsuttuun persoonallisuuspiirteistöön, jota esiintyy perustavanlaatuisesti epäsovinnollisilla ihmisillä. Sekä epäsosiaalinen että narsisti ovat perustavanlaatuisesti epäsovinnollisia ja siksi diagnoosit ovat osin päällekkäisiä.[10]
Huomattava molempien diagnoosien yhteinen piirre on empatian vähäisyys. Epäsosiaaliseen persoonallisuuteen sisältyy narsistisia piirteitä olematta kuitenkaan itsessään häiriötasoista. Epäsosiaalisessa persoonallisuushäiriössä narsismi on siis vain yksi piirre muiden joukossa, vaikkakin asiantuntijat myöntävät että epäsosiaalinen persoonallisuuden rakenne on pohjimmiltaan narsistisrakenteinen. Epäsosiaalinen ei ole narsistin tavoin ylimielinen[10] Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö saa usein tuekseen todisteita nuoruuden käytöshäiriöistä, jotka taas narsistilta tavanomaisesti puuttuvat.lähde?
Epäsosiaalisen narsistiset piirteet esiintyvät korkeana omanarvontuntona ja muiden väheksyntänä, jotka eivät kuitenkaan muodosta narsistin grandiositeettia. Narsistiseen persoonallisuushäiriöön kuuluva syvä epäröinti, sisäinen epävarmuus, puuttuu epäsosiaalisesta persoonallisuudesta. Epäsosiaalinen on siis persoonallisuudeltaan selvästi lujempi, ja häntä eivät vaivaa kilpensä kolhut ("häpeä") samalla tavalla kuin pohjimmiltaan sosiaalisesta hyväksynnästään epävarmaa narsistia.lähde?
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.