Remove ads
Italian avaruusjärjestö (Agenzia Spaziale Italiana, ASI) on italialainen avaruustutkimusjärjestö. Se perustettiin vuonna 1988 ja sen päätoimipaikka on Rooma. Se toimii Italian koulutuksen, tutkimuksen ja teknologian ministeriön alaisuudessa.
ASI koordinoi Italian valtion rahoittamaa siviiliavaruustoimintaa. Se laatii Italian avaruusohjelman. Se on kattanut kaikki avaruustoiminnan haarat (avaruustiede, planeettatutkimus, Maan kaukokartoitus, kantoraketit, miehitetyt lennot, avaruusasemat, mikrogravitaatio, tietoliikennesatelliitit ja paikannussatelliitit).
ASIlla on omia tutkimuskeskuksia, mutta se toimii myös yhteistyössä italialaisten yliopistojen kanssa Consiglio Nazionale delle Ricerchen (tutkimusneuvosto) kautta.
Italian avaruustoiminta on EU-alueen kolmanneksi laajin – Italia on Ranskan ja Saksan jälkeen suurin toimija ja 2000-luvun alussa on esiintynyt kilpailua Saksan ja Italian välillä suurten ESA-hankkeiden johtavan toimijan asemasta. Italian avaruusteollisuuteen kuuluu Finmeccanica-konsernin osin omistamat Alenia Spazio (33 %) ja Telespazio (67 %). [1]Näistä lopun omistaa ranskalaisjohtoinen Thales Alenia Space -yhtiö, joka on EU-alueen suurin avaruusteollisuusyhtiö.
ASI on kehittänyt kansallisesti muutamia keskikokoisia satelliitteja, esimerkiksi Sirio, Italsat, Sicral, Mita, Beppo-SAX ja AGILE.
Johto
Lentotekniikan professori Sergio Vetrella johti ASIa 2000-luvun alusta lokakuuhun 2006. Hän oli Berlusconin hallinnon nimittämä ja hänen sivuun siirtymisensä v. 2006 Prodin hallinnon aloittaessa oli normaali toimenpide. Hänet korvasi astrofyysikko Giovanni Bignami, jonka uudelleen valtaan päässyt Berlusconin hallitus savusti ulos ASIsta heinäkuussa 2008. Tilalle tuli Telespazion entinen johtaja, sähkötekniikan insinööri Enrico Saggese.[2]
Vuosi 2010
ASIn budjetti pysyy euromääräisesti vakiona vuosina 2010 ja 2011, 700 miljoonassa eurossa. ASI pyrkinee saamaan lisäbudjeteista rahoitusta satelliittipaikannukseen. ASIn johtaja Enrico Saggese ilmoitti vuoden 2010 alussa, että budjettikasvun puutteesta huolimatta ASI rakentaa ranskalais-italialaisen Ka-kaistan laajakaistasatelliitin Athena-Fidusin, jonka toteutus maksaa noin 250 miljoonaa euroa, ja sotilaallisen Sicral 2 -tietoliikennesatelliitin. Molempien pääurakoitsija on Thales Alenia Space -yhtiö. Athena-Fidus on osin kansallisessa sotilaallisessa käytössä, osin sillä pyritään valtaamaan Lähi-idän ja Afrikan laajakaistamarkkinaa. Sicral 2 -satelliitilla Italia nostaa rooliaan NATOssa.[3]
Remove ads
Italian avaruushallinto sai alkunsa 1950-luvun lopussa, jolloin San Marco-tiedesatelliittiohjelma alkoi, joiden toteutumiseen jo 1920-luvulta avaruustekniikkaa kehittänyt Gaetano Crocco vaikutti merkittävästi. Siihen kuului viisi satelliittia, jotka laukaistiin vuodesta 1964 alkaen Malindiin, Kenian rannikkomerelle, rakennetulta laukaisuasemalta, joka oli entinen öljynporauslautta. Kantorakettina käytettiin yhdysvaltalaista Scout-rakettia. Italia oli Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen jälkeen kolmas maa, joka itse laukaisi oman satelliitinsa avaruuteen (mutta ulkomaisella raketilla).
Vuonna 1977 Italia sai valmiiksi tietoliikennesatelliitti Sirion (lähetystaajuus 12–18 GHz). Consiglio Nazionale delle Ricerche koordinoi avaruustoimintaa. Italia oli perustajajäsenenä mukana ELDOssa, ESROssa ja 1970-luvulla ESAssa.
Franco Malerba oli vuonna 1992 Italian ensimmäinen astronautti. Myöhemmin tulivat Umberto Guidoni, Maurizio Cheli ja Roberto Vittori.
Remove ads
- ASI on osallistunut useisiin NASAn satelliittihankkeisiin merkittävällä osuudella, esim. Tethered Satellite System, LAGEOS II, SAR X, TSS-1R, UV-STAR, Avaruussukkulan "Radar Topography Mission", Swift gammapurkaussatelliitti, Mars Reconnaissance Orbiter
- BeppoSAX, kansallinen röntgensatelliitti, jossa on myös suomalaista tekniikkaa.
- NASAn ja ESAn Cassini-Huygens-luotain
- Sicral 1/1B/2 – sotilaalliset tietoliikennesatelliitit
- Mars Express – ESAn Mars-missio
- AGILE – röntgensatelliitti
- COSMO-Skymed – neljän osittain sotilaallisen tutkasatelliitin konstellaatio
- ESAn Vega-kantoraketti
- Node 2, Columbus, Node 3 ja Cupola sekä Multi-Purpose Logistics Module ISS-avaruusasemalle.
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads