ADSR

ADSR on elektronisessa äänen tuottamisessa eräs tapa generoida verhokäyrä eli vaippa (engl. envelope). Generoivaa laitetta kutsutaan ADSR-vaippageneraattoriksi (engl. ADSR-envelope generator). Lyhenne ADSR tulee sanoista Attack, Decay, Sustain, Release eli aloitus (tai nousu), päästö, pito ja vapautus. Näitä parametrejä käytetään yleisesti syntetisaattoreissa moduloimaan soinnin äänenvoimakkuus ajallisesti. Yleisimmin näillä luodaan jänniteohjatun vahvistimen avulla instrumentin soinnille ominaiset amplitudin (äänenvoimakkuuden) muutokset ajassa tai ohjataan vaikka VCF siten, että myös sointiäänen äänensävy muuttuu ajallisesti.

Kun mekaaninen soitin tuottaa ääntä, sen äänenvoimakkuus muuttuu ajan suhteen. Esimerkiksi perinteisillä sähköuruilla koskettimen painalluksella ääni alkaa heti täydellä voimakkuudella ja pysyy siinä niin kauan kuin kosketin on alhaalla. Ääni vaimenee heti sen jälkeen, kun kosketin vapautetaan. Tässä tapauksessa siis attack ja decay- ajat ovat lyhimmät mahdolliset, sustain ääretön ja release lyhin mahdollinen.

Sitä vastoin kitaralla voimakkuus on heti näppäilyn jälkeen voimakkain ja häipyy ajan myötä. Attack on siis lyhyt ja decay-arvo pitkä. Sustainia ei ole, koska kitaran sointia on mahdoton jatkaa loputtomiin. Näin ollen syntetisaattorilla tuotetun kitaran ääni häipyy, vaikka kosketin olisi alhaalla.

Äänenvoimakkuuden nousu ja lasku ADSR-mallinnuksen eri vaiheissa

ADSR-moduuli syntetisaattorissa lähettää neliportaisen ohjausjännitesarjan, joka liipaistaan yleensä koskettimen alaspainalluksesta:

• ATTACK määrittelee äänen iskunopeuden eli ajan, jossa ohjausjännite nousee maksimiinsa ja siirtyy decay-vaiheeseen. Esimerkiksi iskusoittimilla ja uruilla tämä tapahtuu nopeasti, kun taas sellolla useimmiten hitaasti.

• DECAY määrittelee, kauanko jännitteen kestää laskea sustain-tasolle.

• SUSTAIN jännite pysyy tällä tasolla, mikäli liipaisujännite jatkuu eli kosketin pidetään alas painettuna.

• RELEASE määrittelee, kauanko ohjausjännitteen kestää pudota nollaan liipaisujännitteen pudottua esimerkiksi koskettimen vapauduttua. Kellopelissä ja pianossa tämä voi olla pitkä (pedaali alhaalla).

Vaikka useimmiten ADSR-jännitteitä käytetään amplitudin ohjaamiseen, niitä käytetään myös suodattimien ja oskillaattoreiden taajuuksien ohjaamiseen.

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.