Élysée-palatsi
Ranskan tasavallan presidentin virka-asunto From Wikipedia, the free encyclopedia
Élysée-palatsi (ransk. Palais de l'Élysée) on palatsi Ranskan pääkaupungissa Pariisissa. Se sijaitsee kaupungin kahdeksannessa arrondissementissa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Armand-Claude Mollet. Se valmistui sisustusta myöten vuonna 1722. Kuningas Ludvig XV osti sen vuonna 1753 neuvoantajalleen Pompadourin markiisittarelle. Nykyään palatsi on yksi Ranskan presidentin virka-asunnoista, jonne on sijoitettu presidentin toimisto ja valtioneuvoston kokoontumispaikka. Palatsi on toiminut tasavallan presidentin asuntona vuodesta 1873 lähtien. Rakennusta ympäröi suuri puutarha.
| Élysée-palatsi | |
|---|---|
| Palais de l'Élysée | |
 |
|
| Osoite | 55 Rue du Faubourg Saint-Honoré |
| Sijainti | Pariisi |
| Rakennustyyppi | virka-asunto |
| Valmistumisvuosi | 1722 |
| Suunnittelija |
Armand-Claude Mollet Jean Cailleteau |
| Rakennuttaja | Henri-Louis de la Tour d'Auvergne |
| Omistaja |
 Ranskan tasavalta |
| Käyttäjä |
 Ranskan tasavallan presidentti |
 |
|
Palatsin nimi Élysée viittaa Elysioniin, joka on kreikkalaisessa mytologiassa sankarien ja jumalten valitsemille tarkoitettu onnela, jossa nämä elävät ikuisesti nuorina kuolemansa jälkeen.[1]
Palatsin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1718 ja ne saatiin päätökseen vuonna 1722.[2] Ludvig XV osti Hôtel d'Evreux'n nimellä tunnetun palatsin vuonna 1753 Madame de Pompadourille yöpymispaikaksi tämän vierailuilla Pariisissa.[3] Orléansin herttuatar Bathilde d'Orléans osti palatsin 1,3 miljoonalla livrellä vuonna 1787. Hän antoi palatsille nimen Élysée.[1]
Napoleonin noustua valtaan palatsissa asui aluksi vuosina 1805–1808 Joachim Murat, joka toimi Pariisin kuvernöörinä, kunnes hänelle tarjottiin Napolin kruunua. Tämän jälkeen Napoleon itse muutti palatsiin ja vaihtoi sen nimeksi Élysée-Napoleon. Napoleon allekirjoitti palatsissa kruunustaluopumisilmoituksensa vuonna 1815. Tämän jälkeen palatsissa asuivat hetken aikaa mm. Aleksanteri I ja Wellingtonin herttua.[4]
Kuningas Ludvig XVIII vaihtoi Hôtel Matignon'n palatsiin vuonna 1815. Aikaisempi omistaja, Orléansin herttuatar, kuitenkin järjesti palatsin ympäristöön nunnien yhteisön, joiden tehtävänä oli rukoilla kaikkien Ranskan vallankumouksen aikana kuolleiden puolesta.[5]
Napoleon III käytti palatsia vain harvoin ja lähinnä tavatakseen rakastajattariaan, minkä vuoksi hän rakennutti salaisen tunnelin, joka johti palatsiin. Tunneli täytettiin presidentti Vincent Auriol'n kaudella.[1]
Vuodesta 1873 lähtien palatsi on toiminut virallisesti Ranskan presidentin virka-asuntona.[4] Presidentti François Mitterrandin kerrotaan sanoneen, että ilman Élyséen kuningaskunnan aikaista kimallusta Ranskan tasavallalla ei olisi tarpeeksi loisteliaisuutta. Sen sijaan Charles de Gaulle oli sitä mieltä, että Élyséen palatsi ei ollut tarpeeksi loistelias, vaan tuntui edelleen vain entisen kuninkaan rakastajattaren palatsilta.[6]
Salon doré
Kultainen sali, Salon doré, on presidentin työhuone. Siellä Ranskan presidentti ottaa vastaan kansainvälisiä arvovieraita. Salia hallitsee Napoleonin aikainen 56-polttimoinen pronssinen kristallikruunu ja muusa-hahmoja kuvaavat gobeliinit. Kultainen sali restauroitiin vuonna 2020, jolloin sinne sijoitettiin modernia taidetta ja muotoilua. Yksi uusista esineistä on suomalaisen tekstiilisuunnittelija Jaana Reinikaisen suunnittelema matto nimeltään Trésor. Matto painaa 300 kiloa ja on 30 neliömetrin kokoinen. Maton valmistamiseen meni Manufacture de la Savonnerie -kutomossa lähes seitsemän vuotta.[7]
Salle des fêtes
Tammikuussa 2021 Salle des fêtes eli juhlasalissa, jossa presidentti mm. vannoo virkavalansa ja pitää lehdistötilaisuutensa, valmistuivat mittavat entisöinti- ja remontointityöt. Töihin otettiin 150 artesaania, joilla oli kahdeksan viikkoa aikaa. Työtä johti arkkitehti Isabelle Stanislas.[8]
Keittiö
Élyséen keittiö sijaitsee palatsin pohjakerroksessa ja on pinta-alaltaan noin 500 m2. Palatsissa työskentelee yhteensä noin 900 työntekijää.[6]
Pariisin leipurit järjestävät vuosittain kilpailun, jossa valitaan kaupungin paras patonkileipuri. Kisan voittaja saa palkinnoksi yksinoikeuden yhden vuoden ajaksi toimittaa patonkejaan Élyséen palatsiin, joita tarjotaan mm. virallisilla valtiovierailuilla. Vuonna 2021 voittajaksi valittiin Makram Akrout.[9]
Palatsia ympäröi alkujaan laaja ranskalainen muotopuutarha, joka oli vielä nykyistä puutarhaa isompi. Aivan 1700-luvun lopulla ne kuitenkin muutettiin englantilaistyylisiksi, minkä johdosta kukkapenkit ja puut vaihtuivat nurmikenttiin ja puutarhaan kaivettiin muutama lampi.[10]
Puutarhan pinta-ala on yhteensä 2 hehtaaria. Niitä hoidetaan silloin, kun presidentti ei ole paikalla. François Hollanden ehdotuksesta osa puutarhoista on avoinna yleisölle kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina.[6]
Palatsin sisäänkäynti
Itäsiipi
Salon doré (presidentin toimisto)
Salon bleu (presidentin puolison toimisto)
Salon Pompadour
Salon Murat
Palatsin puutarha
Salle des fêtes eli juhlasali vuonna 2014
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
