mikrosirullinen kortti From Wikipedia, the free encyclopedia
Sirukortti (myös älykortti tai toimikortti) on muovinen kortti, johon on upotettu mikropiiri. Suurin osa sirukorteista on ISO-7816-standardin mukaisia luottokortin kokoisia muovikortteja, joiden toisessa päässä keskellä on yhdeksän kullanväristä kontaktipintaa. Yleisin ISO-7816-kortti nykyisin on tavallinen matkapuhelimesta löytyvä SIM-korttilähde?. Sirukortit yleistyvät myös etenkin yrityskäytössä PKI-avainlaitteina.
Kortin päällä on yleensä korttinumero ja alla omistajan allekirjoitus.
Toistaiseksi kaikissa tavallisissa automaatti-, pankki- ja Visa Electron -korteissa on sirun lisäksi perinteinen magneettiraita.
Suomessa älykorttien tutkimus alkoi 1985 Otaniemessä. Vuonna 1987 alkoi Otaniemessä Otakortin koekäyttö. Kortille saattoi tallettaa rahaa, jolla voi maksaa ostoksia paikallisissa kaupoissa. Otakortti toimi myös kopiokorttina ja avainkorttina.[1][2]
Sirukortit otettiin käyttöön 1990-luvun alussa puhelukorteissa sekä 1993 Avant-kortissa. Luottokorteissa siru tuli käyttöön 2000-luvun alussa[3].
Linja-autoliikenteessä Koskilinjat Oy otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön etäkortin paikallisliikenteen maksuvälineenä 7.1.1992 Oulussa.
Erilaisia sirukortti-käyttöjärjestelmiä:
Sirukorteilla voi olla erityyppisiä sovelluksia:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.