Ylempi korkeakoulututkinto
From Wikipedia, the free encyclopedia
Ylempi korkeakoulututkinto on yleisnimike, jolla kuvataan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tyypillisintä ylemmän korkeakoulutuksen tasoa. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat
- kaikki maisterin tutkinnot
- proviisorin tutkinto (farmasian koulutusala)
- diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot (teknistieteellinen koulutusala)
- lääketieteen lisensiaatti (lääketieteellinen koulutusala)
- hammaslääketieteen lisensiaatti (hammaslääketieteellinen koulutusala)
- eläinlääketieteen lisensiaatti (eläinlääketieteellinen koulutusala)
- kaikki ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sen laajuus on 300 opintopistettä, johon kuuluu pro gradu -tutkielma (20–40 pistettä). Tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on viisi vuotta. Kaikkiin vuoden 1994 jälkeen annettujen tutkintoasetusten mukaisiin ylempiin korkeakoulututkintoihin sisältyy pakollisena ns. virkamiesruotsi eli kaksikielisessä virastossa työskententelevältä virkamieheltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito.