Yhdysvaltain valtiopäämies From Wikipedia, the free encyclopedia
Yhdysvaltain presidentti (engl. President of the United States) on Yhdysvaltain valtionpäämies ja hallituksen johtaja, korkein liittovaltion toimeenpaneva viranomainen sekä asevoimien ylipäällikkö. Presidentin toimikausi on neljä vuotta, ja sama henkilö voidaan valita korkeintaan kahdeksi kaudeksi. Yhdysvaltain varapresidentti valitaan samalla kertaa.
| Yhdysvaltain presidentti | |
|---|---|
| President of the United States | |
 | |
 | |
| Virka-asunto | Valkoinen talo |
| Kauden pituus | 4 vuotta, 1 uudelleenvalinta mahdollinen |
| Perustettu | 4. maaliskuuta 1789 |
| Ensimmäinen | George Washington |
| Palkka | 400 000 $ vuodessa |
| Kotisivut | The White House |
Yhdysvallat oli maailman ensimmäinen maa, jonka valtionpäämiehenä on presidentti.
Yhdysvaltain presidentin tehtävä antaa laajat valtuudet. Perustuslain mukaan presidentin tulee ”huolehtia lakien panemisesta täytäntöön”. Tämän vastuun kantamiseksi presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanevaa elintä – noin neljän miljoonan ihmisen kokoista hallintoa, johon siviilihallinnon lisäksi kuuluu yli miljoona aktiivipalveluksessa olevaa sotilashenkilöä. Presidentti asettaa virkaan noin 6 000 henkilöä virkakautensa aikana. Hänellä on myös veto-oikeus kongressin säätämiin lakeihin, muttei oikeutta tehdä omia lakiesityksiä eikä kongressin hajotusoikeutta.
Richard Neustadtin mukaan presidentin tärkein valtaoikeus on valta, jota käytetään taivuttelemaan ihmisiä.[1]
Yksi presidentin velvollisuuksista on pitää kansakunnan tila -puhe. Nykyään se on tapana pitää tammikuun viimeisellä viikolla.[2]
Presidentti on myös ainoa henkilö, jolla on valtuudet antaa käsky käyttää maan ydinaseita.[3]
Yhdysvaltain perustuslain artikla 2, 1. momentti asettaa seuraavat edellytykset tehtävään:[4]
Presidentti valitaan Yhdysvalloissa välillisillä vaaleilla eli äänestäjiksi rekisteröityneet kansalaiset äänestävät kussakin osavaltiossa valitsijamiehiä, jotka valitsevat presidentin ehdokkaiksi asettuneiden henkilöiden joukosta. Kunkin osavaltion valitsijamiehet asettuvat kaikki oman osavaltionsa suorassa kansanvaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan taakse (poikkeuksena Maine ja Nebraska).
Vuodesta 1951 enimmäisaika presidenttinä on rajoitettu kahteen kauteen tai kymmeneen vuoteen perustuslain 22. lisäyksellä. Jälkimmäinen tilanne on mahdollinen silloin, kun presidentti ei jostakin syystä pysty hoitamaan virkaansa loppuun asti, ja esimerkiksi varapresidentti toimii presidenttinä enintään kaksi vuotta, minkä jälkeen tämä voi itse tulla valituksi kahdelle virkakaudelle. Jos varapresidentti hoitaa virkaan valitun presidentin tointa yli kaksi vuotta, voidaan hänet sen jälkeen valita virkaan vain yhdeksi kaudeksi.[5]
Virkaanastuessaan presidentti vannoo virkavalansa varapresidentin jälkeen 20. tammikuuta. Presidentin virkavala pyritään ajoittamaan puoleenpäivään. Presidentin virkavala on muodoltaan seuraavanlainen:[6]
"I do solemnly swear (or affirm) that I will faithfully execute the Office of President of the United States, and will to the best of my ability, preserve, protect and defend the Constitution of the United States."
.jpg)
| Presidentin vuosipalkan kehitys | |
|---|---|
| Ajankohta | Palkka ($) |
| 24. syyskuuta 1789 | 25 000 |
| 3. maaliskuuta 1873 | 50 000 |
| 4. maaliskuuta 1909 | 75 000 |
| 19. tammikuuta 1949 | 100 000 |
| 20. tammikuuta 1969 | 200 000 |
| 20. tammikuuta 2001 | 400 000 |
Ensimmäinen kongressi äänesti 25 000 Yhdysvaltain dollarin palkan puolesta George Washingtonille, mutta tämä ei ottanut rahoja vastaan. Vuodesta 2001 lähtien presidentti on nauttinut noin 400 000 dollarin vuosipalkkaa ja sen lisäksi 50 000 dollarin kulukorvauksia.[7] Vuosipalkan määrää ei ole korotettu vuoden 2001 jälkeen.[8]
Vuosipalkkaa verotetaan normaalisti.[9] Yhdysvalloissa verotiedot eivät ole julkisia, mutta 1970-luvulta lähtien suurin osa presidenteistä ja varapresidenteistä on ilmoittanut nämä tiedot julkisuuteen vapaaehtoisesti.[10]
Yhdysvaltain presidentti asuu perheineen ja työskentelee Valkoisessa talossa Washington DC:ssä. Asunto säädettiin vuoden 1790 asuinpaikka-asetuksessa, joka määräsi liittovaltion pysyvän pääkaupungin perustamisesta.[11] Valkoisen talon keskusrakennuksessa sijaitsevat presidenttiperheen asuinhuoneistot ja joitain suuria vastaanottohuoneita. Länsisiivessä on presidentin työhuone, ja itäsiivessä on presidenttipuolison työhuone.
Ensimmäinen käyttökolikossa kuvattu Yhdysvaltain presidentti oli Lincoln, joka ikuistettiin 100-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi pronssipenniin vuonna 1909. Myös Washington, Jefferson, F. D. Roosevelt, Kennedy ja Eisenhower ovat saaneet kuvansa kolikkoon.[12] Monessa setelissä on presidenttien kuvat: Washington (1 dollari), Jefferson ($2), Lincoln ($5), Jackson ($20), Grant ($50), McKinley ($500), Cleveland ($1 000), Madison ($5 000) ja Wilson ($100 000).[13] Postimerkeissä presidenttejä on kuvattu vuodesta 1847 lähtien.[13]
George Washingtonin mukaan on nimetty Washingtonin osavaltio. Neljän osavaltion pääkaupungit on nimetty presidenttien mukaan: Jackson, Mississippi; Jefferson City, Missouri; Lincoln, Nebraska ja Madison, Wisconsin. Washingtonin mukaan on nimetty eniten kuntia, 31. Harding oli viimeinen presidentti (1921–1923), jonka mukaan on nimetty kunta.[14]
Presidenttien mukaan on nimetty useita vuoria. Mount McKinley oli nimensä vaihtoon asti Pohjois-Amerikan korkeimman vuoren nimenä. Nykyisin korkein presidentin mukaan nimetty vuori on Mount Lincoln Coloradossa (4 354 m.). Joista tunnetuimpia ovat Jefferson River ja Madison River, jotka laskevat Missouriin. Rio Roosevelt sijaitsee Amazoniassa ja nimettiin Theodore Rooseveltin käynnin kunniaksi.[15]
Gerald Ford oli ensimmäinen Suomessa vieraillut Yhdysvaltain presidentti. Ford kävi Suomessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) yhteydessä heinä-elokuussa 1975. Ronald Reagan vieraili Suomessa toukokuussa 1988. George H. W. Bush vieraili Suomessa kaksi kertaa: ensin syyskuussa 1990, jolloin hän tapasi Helsingissä Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatshovin, ja toisen kerran heinäkuussa 1992. Bill Clinton saapui Suomeen maaliskuussa 1997 ja tapasi Helsingissä Venäjän presidentin Boris Jeltsinin. Heinäkuussa 2018 Donald Trump tapasi Helsingissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin.[16] Joe Biden vieraili Suomessa heinäkuussa 2023.[17]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
