From Wikipedia, the free encyclopedia
Yökaktukset (Selenicereus) on kaktuskasvien suku. Se on läheistä sukua samaan alatribukseen kuuluville metsäkaktuksille (Hylocereus). Uusimman taksonomian mukaan suvut kuuluu yhdistää ja tällöin yhdistetyn suvun tieteellisenä nimenä säilyy Selenicereus mutta suomenkielinen nimi on metsäkaktukset.[3][4]
Yökaktukset | |
---|---|
Yönkuningatar (Selenicereus grandiflorus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
Alaheimo: | Cactoideae |
Tribus: | Hylocereeae[1] |
Suku: |
Yökaktukset Selenicereus (A.Berger) Britton & Rose (1909)[2] |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Suvun lajeja esiintyy luontaisesti Keski-Amerikassa, Länsi-Intiassa sekä pohjoisessa Etelä-Amerikassa. Yökaktuksille on annettu tieteellinen nimi Selenicereus antiikinkreikkalaisen kuun jumalattaren Selenen mukaan johtuen suvun lajien tavasta kukkia yöllä.
Huonekasvina kasvatetaan tavallisimmin yönkuningatarta (Selenicereus grandiflorus), jonka kukat ovat kermanvalkoisia ja vaniljantuoksuisia. Kasvupaikan tulisi olla lämmin ja valoisa [1].
Yökaktukset kiipeilevät pitkin puiden runkoja ja kasvattavat ilmajuuria. Lehtien areolit voivat olla joko piikittömät tai piikikkäät. Yökaktuksien kukat ovat kooltaan suuria lajista riippuen 12–38 cm pitkiä. Kukat aukeavat yöllä ja kestävät vain yhden päivän. Niitä pölyttävät yöllä lentävät perhoset ja harvemmin lepakot.
Yökaktukset ovat riippuvavartisia tai kiipeileviä päällyskasveja (epifyyttejä ja litofyyttejä). Niillä on paljon ilmajuuria. Varret ovat ohuita, jopa yli viisi metriä pitkiä, ja niissä on 2–12 uurretta tai siipipalletta. Areoleissa on lyhyttä karvoitusta ja hentoja, lyhyitä, harvoin neulamaisia piikkejä; joskus ne puuttuvat. Kukat ovat kookkaita, jopa 40 cm pitkiä ja 20 cm leveitä, suppilomaisia tai laakeita. Sisimmät kehälehdet ovat valkoisia, uloimmat keltaisia, vaaleanpunaisia tai ruskehtavia. Kukkapohjuksessa on suomuja ja karvoja, sukasia tai piikkejä. Hedelmä on pallomainen, mehevä, tavallisesti punainen ja piikkinen. Siemenet ovat munan tai munuaisen muotoisia ja kiiltävän mustia.[5]
Yökaktuksia tunnetaan 28–31 lajia.[5][3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.