From Wikipedia, the free encyclopedia
Widmanstättenin kuviot ovat ainutlaatuisia pitkiä nikkeli-rautakiteitä, joita on niin sanotuiksi oktaedriiteiksi luokitelluissa rautameteoriiteissa. Ne koostuvat limittäisistä kamasiitti- ja tanniittinauhoista, joita sanotaan lamelleiksi. Ne ovat saaneet nimensä kreivi Alois von Beckh Widmanstätten mukaan.
Oktaedriittien nikkelikoostumus määräytyy niiden sisältämistä suhteellisista kamasiitti- ja tannittimineraalien määristä. Tanniitin nikkelipitoisuus on 30–65 %, kun se kamasiitissa on vain 5–10 %.[1] Hitaasti jäähtyvissä oloissa näillä nikkelimineraaleilla on taipumus kiteytyä toistensa kanssa limittäisiksi lamelleiksi.
Kamasiittilamellit, jotka ovat tavallisesti 0,5–1,5 mm leveitä, muodostuvat ensinnä kiteytyneen tanniitin (111)-tasojen suuntaisille oktaedripinnoille. Nämä rautameteoriitit ovatkin saaneet nimensä juuri nikkelimineraalien koostumukselle ominaisen kiteytymismekanisminsa vuoksi. Kidekuviot tulevat näkyviin sahatun meteoriitin pinassa, kun se kiillotetaan ja käsitellään hapolla, sillä tanniitti on vastuskykyinen hapoille.[2]
Koska nikkeli-rautakiteet kasvavat useiden senttien mittaisiksi vain silloin, kun sula metalli jäähtyy hitaasti miljoonien vuosien kuluessa, näiden kiteiden ilmenemisen avulla voidaan määrittää, onko rautakappale peräisin meteoriitista vai maankuoresta. Tämän menetelmän kehitti 1808 kreivi Alois von Widmanstätten, joka oli Wienissä sijaitsevan keisarillisen posliinitehtaan johtaja.
Lamellien väleissä on yleensä hienojakoista kamasiitin ja tanniitin seosta, plessiittiä.
Kuvioiden keksijäksi on toisinaan mainittu myös englantilainen G. Thomson,[3] jonka havainto on peräisin aiemmalta ajalta mutta jäi vaille julkisuutta.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.