Völsunga-saaga
keskiaikainen islantilainen saaga / From Wikipedia, the free encyclopedia
Völsungain saaga (isl. Völsunga saga) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se luetaan niin kutsuttuihin muinaissaagoihin. Saaga kertoo pakanajumala Óðinnista polveutuvasta Völsungien suvusta alkaen Óðinnin pojasta Sigistä aina suvun nuorimpaan vesaan, maineikkaaseen Sigurðr Fáfnirinsurmaan (isl. Fáfnisbani), joka surmaa lohikäärmeen ja kihlautuu valkyyria Brynhildrin kanssa, mutta solmiikin liiton Guðrúnin, burgundien kuninkaan Gjúkin tyttären, kanssa ja joutuu myöhemmin tämä veljien (Gjúkungit, isl. Gjúkungar) surmaamaksi. Saagan loppuosa kertoo Guðrúnin traagisesta kohtalosta, joka johtaa ensin avioliittoon Brynhildrin veljen Atlin kanssa, sitten Guðrúnin veljien ja Atlin kuolemaan ja lopulta Guðrúnin kaikkien jälkeläisten kuolemaan. Völsungain saaga sisältää monelle muinaissaagalle tyypilliseen tapaan myös runoutta, yhteensä 30 säkeistöä. Se on muinaissaagoista kaikkein tunnetuin.[1]