Vitelenjoki
Laatokkaan laskeva jokiKarjalan tasavallassa Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Vitelenjoki (ven. Ви́длица, Vidlitsa, karjalaksi Videlenjogi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen ja Prääsän piireissä virtaava 67 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikolle. Joki muodostaa alajuoksulla pääosan 114 kilometriä pitkästä pääuomasta.[2][1][5][lower-alpha 1]
| Vitelenjoki Видлица, Vidlitsa |
|
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Aunus, Prääsä |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue | Vitelenjoen valuma-alue |
| Pinta-ala | 1 320 km² [1] |
| Järvisyys | 9 % [2] |
| Pääuoman pituus | 114 km [lower-alpha 1] |
| Pääuoman osuudet | Vitelenjoki ←Vieljärvi ←Nälmäjogi ←Kalleoja |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Vieljärvi, Prääsä |
| Laskupaikka | Laatokka, Vitele, Aunus |
| Läpivirtausjärvet | Vieljärvi, Nälmäjärvi, Kainasjärvi |
| Sivu-uomat | Nousemajoki, Kura, Kivioja, Syrjäoja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 76,6 m [3] |
| Laskukorkeus | 4,8 m mpy. [4] |
| Korkeusero | 71,8 m |
| Pituus | 67 km [2] |
| Keskileveys | 20 – 80 m [lower-alpha 2] |
| Kaltevuus | 1,07 m/km |
| Keskivirtaama | 16,7 m³/s (MQ) [2] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä, joka laskee sen 3,3 kilometriä pitkästä lahdesta. Joki virtaa ensin vajaa 5 kilometriä luoteeseen päin ja sitten 2 kilometriä lounaaseen päin. Täällä siihen yhtyy pohjoisesta tuleva Syrjäoja. Vasta sitten se jatkaa etelään päin noin 15 kilometriä. Puolimatkassa joen itärannassa on avoin salmiyhteys Kinejärveen, joka on 5 kilometriä pitkä ja jonka kautta Kurajoki yhtyy siihen. Joen saavuttua Sinamuksenjärven pohjoispuolelle, se kääntyy lounaaseen päin. Siihen yhtyvät täällä Sinamuksenjärven laskujoki ja Karoja. Hieman alempana yhtyy jokeen vielä Keddärven läpi virtaava Keidoja. Vitelenjoki alkaa meanderoida tehden laajoja mutkia. Jokilaaksossa esiintyy muutamissa kohdissa irronneita tai kiinni olevia juoluoita, mutta yleisiä ne eivät ole. Joki kiertää Suurmäen kylän (Большие Горы, Bolšije Gory), joka sijaitsee peltoaukean keskellä. Se virtaa vielä kohti etelää 13 kilometriä, jossa se saapuu itä-länsi- suuntaiseen loivapiirteiseen laaksoon. Joki kääntyy terävästi kohti länttä ja se mutkittelee laajasti tässä viljellyssä laaksossa. Ensimmäiseksi se virtaa Mägövehin (Верхняя Видлица, Verhnjaja Vidlitsa) ohi, sitten Gauliston (Гавриловка, Gavrilovka) ja viimeisenä Vitelen (Видлица, Vidlitsa) ohi, ennen kuin se laskee Laatokkaan sen itärannikolla. Laskukohtaa kutsutaan Zavodaksi eli Joensuuksi (Устье Видлицы, Ustje Vidlitsy). Vitelessä jokeen yhtyy sen suurin sivujoki Nousemajoki.[lower-alpha 3][lower-alpha 2]
Joki virtaa alajuoksullaan noin metrin sekunnissa. Joen pituusprofiilissa alajuoksu on tasaista, keskijuoksu on jyrkkää ja yläjuoksu tasaisempaa. Pääasiassa sen keskijuoksulla sijaitsee 46 erikokoista koskea tai virtapaikkaa. Joensuussa on pienveneille satama.[lower-alpha 2]
Vitelenjoki on yksi Laatokan parhaita lohijokia. Joesta voi kalastaa 20 kalalajia, joita ovat esimerkiksi taimen, siika ja harjus. Myös muikku mainitaan kalalajina.[lower-alpha 2] ja se on keskijuoksulla sijaitsevien koskiensa ansiosta myös kiinnostava melontakohde.[6] Joen vedenlaatua on tutkittu tarkemmin vasta 2010-luvulla. Luvut ilmoitetaan tässä ensin yläjuoksulta ja sitten alajuoksulta. Vedenväri on silloin 478 deg ja 77 deg, happamuustaso pH 5,48 ja pH 6,80, kokonaisfosforipitoisuus 38,0 μg/l ja 37,7 μg/l (mikrogrammaa litrassa vettä) ja kokonaistyppipitoisuus 1 150 μg/l ja 560 μg/l. Joki on luokiteltu eutrofiseksi vesistöksi.[2][lower-alpha 2]
Yleistä
Vitelenjoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Alavoisenjoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman alajuoksun se muodostaa. Alavoisenjoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Joen valuma-alueen pinta-alasta on käytössä kahta erilaista arvoa. Viranomaisten vesistörekisterin mukaan pinta-ala on 1 320 neliökilometriä ([1], km²) ja erään hydrologisen tutkimuksen mukaan se on 977 km² [2]. Jää epäselväksi, miten kummatkin arvot on saatu. Joen alkulähteeksi mainitun Vieljärven valuma-alueen pinta-alaksi on esitetty vesistörekisterissä 619 km² [3]. Valuma-alueen pinta-alasta on suoperäistä maata 9,0 % ja metsämaata 76 %. Valuma-alueen järvisyys on korkea, noin 9 %. Joen alajuoksulla on keskivirtaamaksi ilmoitettu 16,7 ³/s.[2][6][lower-alpha 3]
Pääuoma
Vitelenjoen valuma-alue on laaja ja sen pääuomasta Vitelenjoki muodostaa noin kaksi kolmasosan. Valuma-alueen pääuoma voidaan päätellä suureksi osaksi karttojen avulla. Vitelenjoki (67 km) alkaa Vieljärvestä [3]. Siihen laskee 21 km pitkä Nälmäjogi (Нялма, Njalma) noin 9 km päähän Vitelenjoen luusuasta [7]. Nälmäjoki alkaa Nälmärvestä (Нялмозеро, Njalmozero [8]), jolla on salmiyhteys yläpuoliseen Kainasjärveen (Кайназъярви, Kainazjarvi [9]). Järvien vesireitin pituus yläpuoliseen ojaan on järvet yhteensä 7 km. Yläpuoliseksi ojaksi on kaksi ehdokasta, josta noin noin 10 km pitkä Kalleoja (Каллеоя) vaikuttaisi suurimmalta. Näiden valintojen yhteispituus on 114 km.[2][lower-alpha 3][lower-alpha 1]
Vitelenjoen sivujoki Nousemajoki
sivujoki Kura
Kura
Kuran silta
_1.jpg)
_2.jpg)
_3.jpg){kind=small}
Sivujoet
Vitelenjoen ja sen yläjuoksun pääuoman eri osuuksien suurimpia sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutama sivuoja, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.
| Sivu-uoman nimi suom. |
Nimi ven. |
Tuuloksen kohta |
Etäisyys Laatokasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vitelenjoki laskee Laatokan itärantaan | |||||||
| Nousemajoki | Novzema (Новзема) | alajuoksu | 3 | 36 | 264 | 5,2,3,2,2,–,2 | |
| Raudoja | Ravdoja (Равдоя) | alajuoksu | 20 | –,3,3,3,–,–,– | |||
| Keidoja | Keidoja (Кейдоя) | keskijuoksu | 34 | 3,3,3,2,–,–,– | |||
| Karoja | Karoja (Кароя) | keskijuoksu | 37 | 3,3,3,3,–,–,– | |||
| Sinamuksenjärven laskuoja | Sinemuksa (Синемукса) | keskijuoksu | 38 | 5,3,3,2,–,–,– | |||
| Pjalozeran laskuoja | Pjalozero (Пялозеро) | keskijuoksu | 47 | 3,3,3,3,–,–,– | |||
| Kura | Kura (Кура) | keskijuoksu | 50 | 29 | 107 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Pul’čoinjärven laskuoja | Pultšella (Пульчелла) | yläjuoksu | 56 | 5,3,3,2,–,–,– | |||
| Kivioja | Kivioja (Кивиоя) | yläjuoksu | 58 | 3,3,3,3,–,–,– | |||
| Syrjäoja | Sjurjaoja (Сюряоя) | yläjuoksu | 61 | 11 | 2,2,3,2,–,–,– | ||
| Lepoja | Lepoja (Лепоя) | yläjuoksu | 66 | 3,3,3,3,–,–,– | |||
| Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä (67 km suistosta) | |||||||
| Turkanoja | Turkanoja (Турканоя) | Nälmäjogi | 83 | 3,3,3,3,–,–,– | |||
| Mitšiganoja | Mitšiganoja (Мичиганоя) | Nälmäjogi | 90 | 3,3,3,3,–,–,– | |||
| Kainasjärvi ja Nälmärvi (97 km) | |||||||
| Syväoja | Syvaoja (Суваоя) | Kalleoja | 108 | –,3,3,3,–,–,– | |||
| Pääuomaa on Syväojan yläpuolella vielä 6 kilometriä. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([1][10][11][12]), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu tarjolla olevista livvinkarjalankielisistä artikkeleista
Järviä
Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä [3], joka on valuma-alueen suurin järvi. Vitelenjoen varressa, lähes joessa kiinni, sijaitsee neljä järveä. Ylempänä sijaitsee Uradjärvi [13], Pul’čoinjärvi [14], josta laskee jokeen lyhyt laskuoja, Kinejärvi [15], johon Kura laskeen, sekä alajuoksulla Sinamuksenjärvi [16] ja Keddärvi [17]. Vieljärven ympärillä olevilta alueilta voidaan mainita vielä : Selgemyslampi [18], Oravujärvi [19], Turumjusjärvi [20], Turkolampi[21], Kainasjärvi [9], Nälmärvi [8], Kukkarvi [22], Enturi [23], Vitäri [24], Särgijärvi [25], Tilvajärvi [26], Vuhtanegi (Вухтанеги [27]), Vuohtjärvi[28] ja Gabozero (Габозеро [29]), sekä eräs nimetön järvi [30].[lower-alpha 3]
Vitelenjoen suurimman sivujoen Nousemajoen valuma-alueella sijaitsee monta järveä. Sivujoen pääuomassa on puolivälissä Nouzemjärvi [31], joka on joen läpivirtausjärvi. Joki alkaa ylempänä sijaitsevasta Pertijärvi [32]. Nousemajoen valuma-alueen latva-alueilla sijaitsee vielä esimerkiksi Happamus [33], Ongimus [34] ja Kinejärvi [15].[lower-alpha 3]
Sinamuksenjärvi
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
