seututie Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Seututie 120 (Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella myös Vihdintie ja Vihdin alueella Vanha Porintie) on Helsingin Haagasta Vihdin Maikkalaan kulkeva seututie. Tie on osa entistä valtatietä 2. Seututie 120 oli alun perin tarkoitettu pääasialliseksi maantieyhteydeksi Helsingistä Poriin, mutta tie oli jo valmistuessaan onnettomuusaltis mutkaisuutensa, mäkisyytensä sekä kapeutensa vuoksi. Tien Helsingin-puoleinen osuus Kehä III:lle saakka on myöhemmin kuitenkin levennetty nelikaistaiseksi.
|
||
Seututie 120 | ||
---|---|---|
Vihdintie, Vanha Porintie | ||
Seututie 120 Helsingin Konalassa Vihdin suuntaan. |
||
Maa | Suomi | |
Tieluokka | seututie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Väylävirasto | |
Pituus | 46 km [1] | |
Alkupiste | Helsinki | |
Päätepiste | Vihti (46 km [1]) | |
Päällyste | asfaltti | |
Kaistaluku | Kehä III:n eteläpuolella nelikaistainen, pohjoispuolella kaksikaistainen |
Etelä-Haagassa sijaitseva Vihdintien alkuosa Mannerheimintien päästä Haagan liikenneympyrään saakka on katumainen. Sen itäreunassa on puurivin kapean nurmikaistan erottama rinnakkaiskatu, jolla ei ole erillistä nimeä, vaan sen varrella olevien rakennusten osoitteina käytetään Vihdintietä. Haagan liikenneympyrän ja Kehä III:n välillä tie on nelikaistainen ja Helsingin Lassilasta Vantaan Rajatorppaan lähes viivasuora. Se ei kuitenkaan ole moottoritie, vaan sen varrella on monia liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä. Sen sijaan osuus Kehä III:lta Vihdin Maikkalaan on edelleen kaksikaistainen, melko kapea, mutkitteleva ja mäkinen.
Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Espoo – Vantaa – Espoo (uudelleen) – Vihti.
Vihdintie on osa entistä Helsingin ja Porin välistä valtatie 2:ta. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1942, mutta vasta vuonna 1957 se oli kokonaan valmiina Helsingistä Karkkilaan saakka.[2] Tie tuli alkuvaiheessaan tunnetuksi myös "Tannerin tienä", koska Väinö Tannerilla oli maatila Pohjois-Espoossa tien varrella ja hänen on väitetty vaikuttaneen sen linjaukseen.[1]
Tien 120 reittiä seuraten 1940-luvun lopulla suunniteltiin uutta Helsingistä Turkuun johtavaa rautatietä ohittamaan Porkkalan vuokra-alue, sillä Neuvostoliiton kanssa solmittu sopimus Kirkkonummen läpiajosta Rantaradalla "Porkkalan tunnelia" pitkin oli kallis ja osuus oli pullonkaula. Suunnitelmat peruuntuivat linjauksen hintaan ja lopulta Porkkalan palautukseen.
Koska tie oli varsin mäkinen, mutkainen ja täynnä näkemäesteitä, sen ei enää 1960-luvulla katsottu täyttävän valtatielle asetettavia vaatimuksia. Sen vuoksi valtatie 2:n uusi linjaus rakennettiin 1970-luvulla korkeampitasoisena.[2][1] Uusi tie erkanee Turun moottoritieltä Vihdin Palojärvellä. Uuden tieosuuden valmistuttua se numeroitiin valtatie 2:ksi ja Vihdintie seututie 120:ksi. Myöhemmin Vihdintie on Haagasta Kehä III:n liittymään saakka rakennettu nelikaistaiseksi.
Nimi Vihdintie (ruots. Vichtisvägen) vahvistettiin virallisesti ensin tien Pitäjänmäellä olevalle osuudelle vuonna 1949.[3] Vuonna 1952 nimi ulotettiin myös tien Haagassa olevalle osuudelle. Tämä osuus kulkee aikaisemman Haagan kauppalan asemakaavassa olevan tien mukaan, jolle oli vuonna 1925 annettu nimi Länsi Puistotie (ruots. Västra allén). Vuonna 1928 sen suomenkielinen nimi muutettiin muotoon Läntinen Puistotie (ruots. Västra allén).[4] Vihdissä tien nimi on Vanha Porintie.
Kehä III:n pohjoispuolella Vantaan ja Espoon rajalla vuoden 2000 tilastojen mukaan Vihdintietä käyttää noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vihdin kaupunginrajalla ajoneuvoja kulkee noin 4 500 vuorokaudessa. Vilkkaimmillaan tie on Kehä I:n eritasoliittymän pohjoispuolella Konalassa (40 000–45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).
Seututie 120:n onnettomuustiheys on Suomen maanteistä neljänneksi suurin: vuosina 2009–2010 sillä tapahtui 38 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (43,0 onnettomuutta sataa kilometriä kohti vuodessa). [5]
Vihdintie on mukana joukkoliikennettä pääkaupunkiseudun säteittäisväylillä edistävässä hankkeessa. Tielle rakennetaan linja-autokaistoja, parannetaan Kehä I:n eritasoliittymäaluetta sekä lasketaan nopeusrajoitus 70 km/h:sta 60 km/h:iin liikenneturvallisuuden, tien kadunoloisuuden säilyttämisen sekä joukkoliikenteen turvallisempien liikennöintiolosuhteiden nimissä.[lähde? ]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.