Valko-Venäjä
valtio Itä-Euroopassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (valkoven. Рэспу́бліка Белару́сь, Respublika Belarus, ven. Респу́блика Белару́сь, Respublika Belarus, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Venäjäksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen.[6] Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.
Valko-Venäjän tasavalta Рэспубліка Беларусь (valkovenäjäksi) (Respublika Belarus) Республика Беларусь (venäjäksi) (Respublika Belarus) |
|
---|---|
Valtiomuoto | autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta |
Presidentti | Aljaksandr Lukašenka (kiistanalainen) |
Pääministeri | Raman Haloutšanka |
Pääkaupunki |
Minsk (1 921 800 as.) (2014)[1] 53°54′8.04″N, 27°33′42.69″E |
Muita kaupunkeja |
Homel (482 800 as.), Mahiljou (358 300 as.), Vitsebsk (347 900 as.) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 207 600 km² [2] (sijalla 86) |
– josta sisävesiä | 2,3 % [2] |
Väkiluku (2014) | 9 468 200 [1] (sijalla 91) |
– väestötiheys | 45,6 as. / km² |
– väestönkasvu | 0,0 % (2013) |
Viralliset kielet | valkovenäjä ja venäjä |
Valuutta | rupla (BYN) |
BKT (2012) | |
– yhteensä | 149,2 mrd. USD (PPP) [2] tai 162,84 mrd. USD (PPP) [3] (sijalla 63) |
– per asukas | 15 900 USD tai 17 205 USD (PPP) [3] |
HDI (2013) | 0,786 [4] (sijalla 53) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 9,1 % [2] |
– teollisuus | 47,2 % [2] |
– palvelut | 43,7 % [2] |
Aikavyöhyke | UTC+3 [5] |
– kesäaika | ei käytössä |
Itsenäisyys Neuvostoliitosta: Tunnustettu: |
3. heinäkuuta 1990 25. elokuuta 1991 |
Lyhenne | BY |
– ajoneuvot: | BY |
– lentokoneet: | EW |
Kansainvälinen suuntanumero |
+375 |
Kansallislaulu | ”Valko-Venäjän tasavallan valtiohymni My, belarusy” |
|
|
Edeltäjä(t) | Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta |
Infobox OKNimi-testi OK |
Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.
Valko-Venäjä on tulliunionissa Venäjän ja Kazakstanin kanssa ja kuuluu Euraasian talousunioniin. Maa on valtioliitossa Venäjän kanssa vuodesta 1999. Liitto on melko löyhä, ja Venäjä on esittänyt sen vahvistamista, mitä Valko-Venäjän presidentti on vastustanut.