Didon kieli
From Wikipedia, the free encyclopedia
Didon eli tsezin kieli (tseziksi cesjos mec) on tsezien eli didojen puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsuntan piirissä, yksittäisissä kylissä muualla Dagestanissa sekä itäisessä Turkissa. Venäjällä kieltä kutsutaan etupäässä nimellä ”tsez”, kun taas georgialaisperäistä nimitystä ”dido” käytetään varsinkin georgialaisten kielitieteilijöiden teoksissa.[1]
Dido | |
---|---|
Oma nimi | цез мец (cez mec) |
Tiedot | |
Alue | Dagestan |
Virallinen kieli | - |
Puhujia | 15 400 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
Kieliryhmä |
avaarilaiskielet didolaiset kielet |
ISO 639-3 | ddo |
Infobox OK |
1990-luvulla tsezin puhujia arvioitiin olevan yli 12 000 henkeä.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 15 400 kielen puhujaa,[3] joista 15 300 Dagestanissa.[4] Aiemmissa väestönlaskennoissa tsezejä on pidetty avaareina.[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 12 500 tsezin puhujaa[6].
Tsez kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän didolaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on hinuh. Kielen sanastoon ja osittain myös fonetiikkaan ja morfologiaan ovat vaikuttaneet avaari ja georgia. Murteita erotetaan 2–5.[1]
Kieli toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään tsezit käyttävät avaaria ja venäjää. Vuonna 1993 julkaistiin tsezinkielinen aapinen,[7] mutta ajatus oman kirjakielen luomisesta ei ole saanut riittävää kannatusta.[8]