tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä ongelmia From Wikipedia, the free encyclopedia
Tietojenkäsittelytiede tai tietojenkäsittelyoppi on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, muun muassa tiedon tallennusta, prosessointia, esittämistä ja siirtämistä. Vuonna 1989 Communications of the ACM -lehdessä tietojenkäsittelytieteen peruskysymykseksi esitettiin ”Mitä voidaan automatisoida tehokkaasti?” (engl. What can be efficiently automated?).[1]
Tietojenkäsittelytiedettä opetetaan ja tutkitaan yleensä yliopistojen luonnontieteellisissä tiedekunnissa ja ammattikorkeakouluissa. Alkujaan se on vahvasti sidoksissa matematiikkaan, mutta nykyisin myös moniin muihin tieteisiin, kuten kauppatieteisiin ja erityisesti organisaatiotutkimukseen. Tällöin siitä toisinaan käytetään nimeä tietojärjestelmätiedelähde?. Teknillisissä yliopistoissa käytetty nimitys tietojenkäsittelytekniikkalähde? puolestaan rajautuu muun muassa digitaalitekniikkaan, signaalinkäsittelyyn, tietoliikennetekniikkaan ja joskus automaatiotekniikkaan.
Tietojenkäsittelytieteen reuna-alueet ulottuvat monien muiden tieteiden alueelle: esimerkiksi käytettävyystutkimus liittyy läheisesti psykologiaan ja bioinformatiikka muun muassa biologiaan. Digitaalisen median tutkimuksella taas on yhteyksiä mediatieteeseen ja viestinnän tutkimukseen. Tietojenkäsittelytieteellä on myös voimakasta vuorovaikutusta eri alueiden laskennallisen tieteen ja tietojenkäsittelyn laajempia vaikutuksia tutkivan tietoyhteiskuntatutkimuksen kanssa.
Ensimmäinen tietojenkäsittelyn akateeminen kurssikokonaisuus maailmassa järjestettiin Cambridgen yliopistossa Isossa-Britanniassa 1953 yksivuotisena nimellä Diploma in Numerical Analysis and Automatic Computing.[2]
Suomessa käynnistyi ohjelmoinnin opetus vuonna 1960 ohjelmointikursseilla Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Teknillisessä korkeakoulussa ja seuraavana vuonna Helsingin yliopistossa.[2] Systeemisuunnittelun koulutusta järjesti ensimmäisenä yksityinen Sovelletun matematiikan ja tietojenkäsittelyalan tutkimussäätiö vuonna 1962.[3]
Tietojenkäsittelyalan kansallisen komitean asettama toimikunta jätti toukokuussa 1965 mietintönsä ATK-koulutuksen järjestämisestä Suomen korkeakouluissa. [4][5]
Ensimmäisenä tietojenkäsittelyopin oppiaine perustettiin Yhteiskunnalliseen korkeakouluun (nyk. Tampereen yliopisto) vuonna 1965. Kansainvälisesti computer scienceen katsottiin tuolloin kuuluvan mm. seuraavia alueita: ohjelmoinnin teoria (theory of programming), numeerinen analyysi (numerical analysis), tietojenkäsittely (data processing) ja tietokonejärjestelmien suunnittelu (design of computer systems).[6] Oppiaineen ensimmäinen professori Tampereella ja Suomessa oli Reino Kurki-Suonio, aluksi vuorotellen Miikka Jahnukaisen kanssa. Kurki-Suonio nimitettiin professoriksi virallisesti 1. marraskuuta 1967.[7] Jahnukainen toimi sittemmin ATK-instituutin ensimmäisenä rehtorina.[8] Tietojenkäsittelyoppi oli Tampereella osana matemaattisten tieteiden laitosta. Itsenäinen tietojenkäsittelyopin laitos perustettiin vasta 1987.[9]
Seuraavassa on luettelo joistain tietojenkäsittelytieteen tutkimuskohteista. (Listatut osa-alueet saattavat olla osin päällekkäisiä, ja lisäksi kaikkien alojen suomenkieliset nimet eivät ole vakiintuneita.)
Suomessa tietojenkäsittelytiedettä opetetaan ja alan tutkimusta harjoitetaan muun muassa seuraavissa yliopistoissa.
Huomioitavaa on, että alan nimeämiskäytännöt ja jaottelu osa-alueisiin vaihtelevat. Monissa oppilaitoksissa – etenkin teknillisissä yliopistoissa – ”tietojenkäsittelytiede” (tai ”tietojenkäsittelyoppi”) katsotaan suppeaksi osaksi laajempaa ”tietotekniikan” tai ”informaatioteknologian” kokonaisuutta. Monialaisissa yliopistoissa ”tietojenkäsittelytiede” sen sijaan on usein laaja käsite, samoin kuin englannin computer science.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.