suomalainen runopalkinto From Wikipedia, the free encyclopedia
Tanssiva karhu -runopalkinto on vuodesta 1994 lähtien jaettu tunnustus kirjallisesti korkeatasoisesta kotimaisesta runoteoksesta. Palkinnon perusti Yleisradio kirjallisuustoimittaja Juha Virkkusen ideasta, kun kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon piiristä oli rajattu runous pois.[1] Huhtikuussa 2023 Yleisradio ilmoitti luopuvansa Tanssivan karhun ja Kääntäjäkarhun jakamisesta.[2]
Tanssiva karhu | |
---|---|
Palkinnon antaja |
Yleisradio vuoteen 2023 Runousyhdistys Karhu vuodesta 2023 |
Maa | Suomi |
Ensimmäinen palkinto | 1994 |
Kun Yleisradio lopetti rahapalkintojen jakamisen, palkinnon jakajaksi perustettiin vuonna 2023 Runousyhdistys Karhu. Yle tekee yhdistyksen kanssa yhteistyötä. Ehdokkaat julkistetaan Turun kirjamessuilla ja palkittu Helsingissä marraskuussa kirjallisuusyhteisö Tekstin talon kanssa.[3]
Palkinnon nimi tulee Marja-Leena Mikkolan runosta ”Tyttö ja tanssiva karhu”,[4] jonka ovat säveltäneet lauluksi ainakin Kaj Chydenius ja Esa Helasvuo. Vuonna 2022 Tanssiva karhu -palkinnon arvo oli 4 000 euroa ja Kääntäjäkarhun 1 500 euroa.[5]
Vuosi | Kirjailija | Kirja | Muut ehdokkaat |
---|---|---|---|
1994 | Sirkka Turkka | Sielun veli | |
1995 | Pentti Holappa Eva-Stina Byggmästar | Ankkuripaikka Framåt i blått | |
1996 | Bo Carpelan Lauri Otonkoski | I det sedda Musta oli valkoinen | |
1997 | Mirkka Rekola | Taivas päivystää | |
1998 | Anni Sumari | Mitta ja määrä | |
1999 | Mårten Westö | Nio dagar utan namn | |
2000 | Jyrki Kiiskinen | Kun elän | |
2001 | Harri Nordell Helena Sinervo | Tomunhäikäisyvalo Ihmisen kaltainen | |
2002 | Aila Meriluoto | Kimeä metsä | |
2003 | Lauri Otonkoski | Olo | |
2004 | Merja Virolainen | Olen tyttö, ihanaa! | |
2005 | Ilpo Tiihonen Peter Mickwitz | Largo För vad kroppen är värd (Minkä isäntä ruumis on) | |
2006 | Kari Aronpuro | Gathandu | |
2007 | Tuomas Timonen | Oodi rakkaudelle | |
2008 | Aki Salmela Catharina Gripenberg | Tyhjyyden ympärillä Ta min hand, det vore underligt | Satu Manninen: Sateeseen unohdettu saari Saila Susiluoto: Missä leikki loppuu Juhana Vähänen: Avaa tule Thomas Warburton: Tid efter annan[6] |
2009 | Sanna Karlström | Harry Harlow'n rakkauselämät | |
2010 | ei jaettu | ||
2011 | Helena Sinervo | Väärän lajin laulut | |
2012 | Henriikka Tavi | Toivo | |
2013 | Maria Matinmikko | Valkoinen[7] | Veera Antsalo: Sähkökatkoksen aikaan J. K. Ihalainen: Tisle My Lindelöf: Skogen i mitt hus Mikko Myllylahti: Väylä Heli Slunga: Orjan kirja Olli-Pekka Tennilä: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista[8] |
2014 | Juha Kulmala | Pompeijin iloiset päivät[9] | Ville Hytönen: Sotaraamattu Harry Salmenniemi: Kivirivit Pauliina Haasjoki: Hiukset Sinikka Vuola: Maailman vaikein kieli Ralf Andtbacka: Fält[10] |
2015 | Eino Santanen | Tekniikan maailmat[11] | Janette Hannukainen: Lennä vahingossa Olli Heikkonen: Teoria kaikkein pienimmistä Kristiina Lähde: Kuinka voisit minulta puuttua Aki Salmela: Jokeri Ville Vanhala: Konepeltivirta[12] |
2016 | Anja Erämaja | Ehkä liioittelen vähän | Kristian Blomberg: Valokaaria Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta Saila Susiluoto: Ariadne Virpi Vairinen: Kuten avata äkisti Gösta Ågren: Dikter utan land[13] |
2017 | Sirpa Kyyrönen | Ilmajuuret[14] | Erkka Filander: Torso Catharina Gripenberg: Handbok att bära till en dräkt Tiina Lehikoinen: Multa V. S. Luoma-aho: Mantra Harri Nordell: Hajo[15] |
2018 | Lassi Hyvärinen | Tuuli ja kissa[16] | Kaisa Ijäs: Aurinkokello Riina Katajavuori: Maailma tuulenkaatama Susinukke Kosola: Varisto Eino Santanen: Yleisö Suvi Valli: Spiraali[17] |
2019 | Stina Saari | Änimling[18] | Silene Lehto: Kultapoika, kuplapoika Miira Luhtavaara: Sinusta roikkuu valoa Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi Jere Vartiainen: Minuus | Miinus[19] |
2020 | Matti Kangaskoski | Johdatus pimeään[20] | Rosanna Fellman: Strömsöborna Anna Elina Isoaro: Tämänilmaiset Silja Kejonen: Lähetä minulle ympyrä Auli Särkiö: Vedenpeitto Jouni Teittinen: Sydäntasku[21] |
2021 | Elsa Tölli | Fun primavera[22] | Tarita Ikonen: Lasinalaiskudos Susinukke Kosola: Turkoosi vyöhyke Tuomas Timonen: Salkku Virpi Vairinen: Kaikki tapahtuu niin paljon Kaarina Valoaalto: Banana Split[23] |
2022 | Olli Sinivaara | Puut[5] | Lina Bonde: Om er mamma & om mig Anja Erämaja: Olen nyt täällä metsässä Silja Järventausta: Iltapäivä isolla kirjaimella Pelle Romantique: Konerunoja Olli-Pekka Tennilä: Lemmonommel[24] |
2023 | Victor von Hellens | Onkalo[25] | Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira Jyrki Kiiskinen: Nenän edessä vuori Marianna Kurtto: Ellen valkeudessa Taneli Viljanen: Pimeä kuu Mohamed Ahmed Haji Omar: The poet of whom the heavens cry / Runoilija jonka tähden taivaat itkee[26] |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.