hyönteislaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Tähtikudospistiäinen (Acantholyda posticalis) on pistiäisiin kuuluva hyönteinen, jonka toukat syövät männynneulasia.[4]
| Tähtikudospistiäinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Osaluokka: | Uussiipiset Neoptera |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Sahapistiäiset Symphyta |
| Yläheimo: | Kudospistiäismäiset Pamphilioidea |
| Heimo: | Kudospistiäiset Pamphiliidae |
| Suku: | Acantholyda[2] |
| Laji: | posticalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acantholyda posticalis |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Aikuinen pistiäiskoiras on yleisväriltään mustahko ja sen pää on puoliksi mustan ja puoliksi keltaisen värinen. Naaras on mustan- ja keltaisenkirjava. Aikuinen tähtikudospistiäinen on kooltaan noin 14 mm. Lajin toukat ovat ruskeapäisiä ja ruumiin väriltään vihertäviä tai rusehtavia. Toukkien kyljillä on tummempia juovia. Maahan pudottautuneet toukat ovat väriltään keltaoransseja.[3]
Aikuinen pistiäinen lentää Suomessa touko-heinäkuussa.[3][4] Koiraat ovat naaraita useammin lennossa.[3] Naaras laskee 30–50 veneenmuotoista munaa yksitellen männyn neulasille alkukesän aikana.[3][4] Munat sijaitsevat usein puun latvaosissa ja neulasten kärkipuoliskossa.[3] Toukat kuoriutuvat munista kesä-heinäkuussa ja syövät männynneulasia pääosin heinäkuun ajan. Ne elävät yksittäin kutomansa seittikudoksen sisällä.[3] Tämän jälkeen toukka laskeutuu maahan ja viettää siellä kahdesta neljään vuotta. Toukat koteloituvat keväällä ja lyhyen kotelovaiheen aikana ne kehittyvät täysikasvuisiksi pistiäisiksi.[4]
Tähtikudospistiäinen on sukunsa yleisin laji.[3] Sitä tavataan etenkin Keski-Euroopan ja Baltian mäntymetsissä. Suomessa lajilla on ollut tähän mennessä joukkoesiintymä Porin Yyterissä, jossa pistiäisiä on tavattu vuodesta 2006 lähtien ja jossa pystyyn kuollutta männikköä on jouduttu uudistamaan avohakkuin jopa luonnonsuojelualueella. Muualta maasta lajista on vain yksittäisiä havaintoja, vaikka se on levinnyt lähes kaikkialle männyn levinneisyysalueella.[3][4]
Tähtikudospistiäisen toukat syövät pahimmassa tapauksessa yksittäisen männyn kaikki neulaset, jolloin puu kuolee. Pistiäisten torjunta on hyvin vaikeaa, sillä laji selviää hengissä muun muassa maaston kulottamisesta. Lajin tuhokausi yhdellä paikalla kestää yleensä 10–20 vuotta ja laajoja tuhoja havaitaan noin kolmen vuoden välein.[4]
Yyterin alueella on kokeiltu sukkulamatojen käyttöä pistiäisen biologiseen torjuntaan.[5] Marraskuussa 2011 raportoitiin torjunnan onnistuneen myös luonnossa lupaavasti.[6]
Tähtikudospistiäisen luonnollisia vihollisia ovat esimerkiksi seuraavat loiset: Exetastes lucifer, Myxexoristops bonsdorffi, Myxexoristops hertingi, Pseudopachystylum gonioides ja Trichogramma dendrolimi.[7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
