Sepelvaltimotauti (morbus cordis coronarius, MCC) on sydänlihaksen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierron häiriytymisen aiheuttama sairaus, joka altistaa vaaralliselle sydänkohtaukselle. Sen aiheuttavat sepelvaltimoiden ateroskleroottiset muutokset.[2][3]

Pikafaktoja Luokitus ...
Sepelvaltimotauti
Thumb
Ateroskleroosi sepelvaltimossa.
Luokitus
ICD-10 I25.1
ICD-9 414.00
MedlinePlus 007115
MeSH D003327
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Sulje
Thumb
Aortan ateroskleroottista plakkia.
Thumb
Iskeemisten sydänsairauksien esiintyvyys 100 000 asukasta kohti vuonna 2004.[1]

Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat tupakointi, psyykkinen pahoinvointi, diabetes, korkea verenpaine ja veren aterogeenisten apo B -lipoproteiinien suuri määrä suhteessa apo A1 -lipoproteiineihin.[4]

Esiintyvyys

Sepelvaltimotautia esiintyy paljon etenkin entisen Neuvostoliiton alueella, Intiassa ja arabimaissa[5].

Suomessa noin kolme prosenttia väestöstä sairastaa sepelvaltimotautia, minkä lisäksi arviolta 12 prosentilla on suuri riski sairastua siihen[6]. Miespuolisten sydänkohtauspotilaiden kokonaismäärä on vain hiukan naispuolisten määrää suurempi, mutta miespotilaat muodostavat 80 prosenttia työikäisistä sydänkohtauspotilaista[7]. Joka kahdeksas 45–65-vuotiaista suomalaisnaisista ja joka kolmas yli 65-vuotiaista sairastaa valtimotautia[8].

Pienempituloisilla suomalaisilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin suurempituloisilla, ja Itä- ja Koillis-Suomessa esiintyy noin 50 prosenttia enemmän sepelvaltimotautia verrattuna Lounais-Suomeen[9].

Suomalaisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 1976-1985 ja naisilla vuonna 1993, mutta laski myöhemmin alle 1960-luvun tason. Väestön kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni edelleen yli 30 prosenttia vuosina 2009-2019.[10].

Suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt muun muassa sen vuoksi, että oireilevat sepelvaltimot korjataan Suomessa nykyisin leikkauksella tai valtimoiden kautta tapahtuvalla katetroinnilla[11]. Sepelvaltimotaudin ohessa verenpaine ja monet muut riskitekijät, myös elämäntapoihin liittyvät, hoidetaan paremmin. Riski aivohalvaukseen sairastumiseen vähenee. Sepelvaltimotauti oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa edelleen suomalaisten tärkein yksittäinen kuolinsyy. Joka neljäs kuolema johtui tuolloin sepelvaltimotaudista.[12]

Taudinkuva

Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ateroomamuutokset ovat vaihtelevanlaatuisia, mikä aiheuttaa eroja taudin ilmenemismuotoihin. Vakaat ateroomaplakit sisältävät vähän lipidejä ja niitä peittää paksu arpikudos, joten ne eivät repeä helposti. Kasvaessaan vakaa plakki voi kuitenkin ahtauttaa sepelvaltimoa, mikä rajoittaa verenkiertoa ja voi ilmetä angina pectoris -oireena eli rasitusrintakipuna. Epävakaa plakki sisältää enemmän lipidejä ja sitä peittää ohuempi arpikudos, joten se repeää helpommin. Plakin repeäminen laukaisee veren hyytymisen. Jos veritulppaa hajottavat prosessit saavat aikaan tukoksen hajoamisen, oireet jäävät iskeemiseen kipuun; jos tukos jää pysyväksi, seuraa sydäninfarkti. [3]

Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa eteisvärinää, jossa sydämen rytmi menee sekaisin[13]. Sepelvaltimotaudista voi seurata sydämen vajaatoiminta ja vakavasta sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.

Diagnosointi

Sepelvaltimotauti voidaan diagnosoida sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen avulla[14].

Altistavat tekijät

Sepelvaltimoa jäykistävä kalkkiutuminen kymmenkertaistaa riskin saada sydänkohtaus[15]. Kalkkiutumisen lisäksi seuraavat viisi tekijää korreloivat voimakkaimmin sydänkohtauksen esiintymisen kanssa kaikissa kulttuureissa ja kaikenikäisillä miehillä ja naisilla vuonna 2004 julkaistun laajan Interheart-tutkimuksen mukaan. Tupakointi sekä psyykkinen pahoinvointi, joka johtui elämänkriisien, stressin, rahahuolten ja masennuksen kasautumisesta yhdistyneenä kokemukseen omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä, lähes kolminkertaistivat sydänkohtausriskin. Diabetes ja se, että tutkittavalla oli esiintynyt joskus korkeaa verenpainetta keskimäärin kaksinkertaistivat riskin. Veren aterogeenisten apo B -lipoproteiinien suuri määrä suhteessa apo A1 -lipoproteiineihin kasvatti riskiä siten, että korkeimpaan neljännekseen kuuluneiden riski oli yli kolminkertainen verrattuna alimpaan neljännekseen kuuluneiden riskiin. Edellä luetelluilla tekijöillä oli itsenäinen vahva korrelaatio, joka ei selittynyt muilla tekijöillä.[4]

Savukkeiden käyttö lisää naisten riskä merkittävästi jo muutaman savukkeen päiväannoksilla. Tupakointi on naisille vielä haitallisempaa kuin miehille, koska se vähentää sydäntaudeilta suojaavan estrogeenin tuotantoa, ja se vaikuttaakin osaltaan yli 60 prosenttissa nuorten naisten sydäninfarkteista.[8] Naisten systolinen verenpaine (korkeampi) saavuttaa miesten arvot 45 vuoden iässä ja ero kasvaa iän myötä.[8].

Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan sen kymmenyksen naiset, joiden päivittäisravinnon glykemiakuorma oli suurin, sairastuivat noin 2 kertaa useammin sepelvaltimotautiin kuin glykemiakuorman suhteen alimman kymmenyksen naiset. Tutkimuksen aineistona oli yli 80 000 yhdysvaltalaista sairaanhoitajaa, joiden terveyttä seurattiin kaksikymmentä vuotta.[16]

Vuonna 2021 julkaistussa yli 45-vuotiailla yhdysvaltalaisnaisilla tehdyssä Women’s Health Study -väestötutkimuksessa havaittiin, että diabetes lisäsi tutkituista tekijöistä eniten naisten riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Diabeteksen riskiä lisäävä vaikutus oli ikäriippuvaista siten, että se yli kymmenkertaisti 45-55-vuotiaiden riskin ja yli kolminkertaisti yli 75-vuotiaiden riskin. Korkea verenpaine 4,5-kertaisti ja tupakointi nelinkertaisti 45-55-vuotiaiden naisten riskin sairastua sepelvaltimotautiin. Veren kohonneet triglyseridipitoisuudet ja kohonnut apolipoproteiini B:n taso osoittautuivat LDL-kolesterolia huomattavasti tarkemmaksi riskimittariksi. Ennustevoimaisin verikokeisiin liittyvä suure oli kuitenkin insuliiniresistenssia kuvaava kuuden lipoproteiinimittauksen tuloksesta muodostettu LPIR-summamuuttuja. Tutkimuksessa havaittiin myös, että suurin osa riskitekijöistä menetti ennustevoimaansa niiden naisten kohdalla, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 55 vuotta iäkkäämpiä. Tutkimukseen osallistui 28 000 naista.[17]

Vuonna 2019 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan vaikea lihavuus (yli 35:n painoindeksi) lisää sepelvaltimotaudin riskiä yli 54-vuotiailla naisilla. Miehillä puolestaan jo lievä ylipaino tai lihavuus moninkertaistaa sepelvaltimotaudin riskin.[18]

Niillä ihmisillä, joilla on suuri vyötärönleveys suhteessa lantionympärykseen, esiintyy noin 60 prosenttia enemmän sydänkohtauksia kuin niillä, joilla on kapea vyötärö. Keskipaksun vyötärön omaaminen ei lisää kuitenkaan kovin paljoa infarktiriskiä.[4] Riskin lisäys johtuu muun muassa siitä, että merkittävä lihavuus aiheuttaa kroonista lievää tulehdusta.[19]

Myös korkea ikä, perinnölliset tekijät[20] ja infektiot[21] lisäävät riskiä.

Suojaavat tekijät

Normaali määrä ihonalaista rasvaa näyttäisi suojaavan etenkin naisia sydänsairauksilta, koska ihonalaisessa rasvakerroksessa syntyvä adiponektiini-hormoni hillitsee tulehdusta ja estää plakkien muodostumista verisuonten seinämiin. Kyseisen hormonin määrä on suurimmillaan niillä, joilla on normaalin paksuinen ihonalainen rasvakerros, ja sen määrä vähenee rasvakerroksen lisääntyessä.[19] Vuonna 2019 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan ylipaino eli lievä lihavuus (painoindeksi 25-30) vähentää alle 55-vuotiaiden naisten sepelvaltimotautiriskiä[18].

Päivittäinen vihannesten ja hedelmien nauttiminen sekä fyysisen aktiivisuuden harjoittaminen vähintään neljä tuntia viikossa vähentävät jonkin verran sydäninfarktin riskiä.[22] Hyvä fyysinen kunto suojaa naisia paremmin kuin miehiä.[8]

Hoito

Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkein, pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Sepelvaltimotautiin käytetään yleisesti nitrovalmisteita, joiden vaikutus perustuu siihen, että ne vapauttavat verisuonten endoteelista typpioksidia. Typpioksidi puolestaan vasodilatoi eli laajentaa sepelvaltimoita. Beetasalpaajat vähentävät sydämen sykettä ja näin myös sydänlihaksen hapentarvetta. Ne myös vähentävät vaarallisten rytmihäiriöiden riskiä. Kolesterolia alentavia lääkkeitä käytetään estämään sepelvaltimoiden lisäahtautumista. Asetyylisalisyylihappo estää veren hyytymistä ja näin estää veritulppien muodostumista.

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.