![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/The_prohibition_referendum_1931_%25286220%253B_JOKAHBL3B_B18-3%2529.tif/lossy-page1-640px-The_prohibition_referendum_1931_%25286220%253B_JOKAHBL3B_B18-3%2529.tif.jpg&w=640&q=50)
Suomen kansanäänestys kieltolaista
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kansanäänestys alkoholin kieltolaista, viralliselta nimeltään ”neuvoa-antava kansanäänestys väkijuomalainsäädännön perusteiden selvittämiseksi”, järjestettiin Suomessa 29.–30. joulukuuta 1931. Äänestyksessä, johon osallistui 44,4 prosenttia äänioikeutetuista, yli 70 prosenttia kannatti vuodesta 1919 alkaen voimassa olleen kieltolain kumoamista.[1] Tuloksen seurauksena eduskunta sääti helmikuussa uuden väkijuomalain, jossa alkoholijuomien myynnistä tehtiin valtion yksinoikeus.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/The_prohibition_referendum_1931_%286220%3B_JOKAHBL3B_B18-3%29.tif/lossy-page1-640px-The_prohibition_referendum_1931_%286220%3B_JOKAHBL3B_B18-3%29.tif.jpg)
Kieltolain kannatus oli suurempaa naisten kuin miesten keskuudessa. Myös maaseudulla kannatettiin kieltolakia voimakkaammin kuin kaupungeissa. Enemmistö maalaisista ja naisista äänesti kuitenkin kieltolain kumoamisen puolesta. Alueellisesti kieltolain kannattajia oli eniten silloisessa Vaasan läänissä, johon kuului tuolloin myös suuri osa nykyisestä Keski-Suomesta (42 %). Kumoamista kannatettiin voimakkaimmin Uudenmaan läänissä (81 %) ja Ahvenanmaalla (98 %).[1]
Äänestäneitä oli kaikkiaan 777 885. Äänistä hylättiin 3 476 (0,4 %). Miehet (53 %) äänestivät vilkkaammin kuin naiset (37 %). Kaupungeissa äänestysprosentti nousi korkeammaksi (54 %) kuin maaseudulla (42 %).[1]