![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Suomalais-ugrilaiset_kielet.png/640px-Suomalais-ugrilaiset_kielet.png&w=640&q=50)
Suomalais-ugrilaiset kielet
uralilaisen kielikunnan toinen päähaara / From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat. Uralilaisen kielikunnan toinen päähaara olisivat tämän käsityksen mukaan samojedikielet. Yhdessä nämä muodostavat uralilaisen kielikunnan. Jotkut kielentutkijat käyttävät termejä suomalais-ugrilainen ja uralilainen toistensa synonyymeinä.[1] Tämä liittyy siihen, että erilliselle suomalais-ugrilaiselle kielentasolle ei viimeaikaisessa tutkimuksessa enää ole nähty riittäviä perusteluja.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Suomalais-ugrilaiset_kielet.png/640px-Suomalais-ugrilaiset_kielet.png)
Suomalais-ugrilaisten kielten puhujia on maailmassa noin 23 miljoonaa. Useat pienet suomalais-ugrilaiset kielet ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta nimitetään fennougristiikaksi.
Suomalais-ugrilaisista kielistä valtiollisia kieliä ovat suomen kieli, viron kieli ja unkarin kieli. Muut suomalais-ugrilaiset kielet ovat vähemmistökieliä, joilla on joissain Venäjän federaation osissa virallisen kielen asema venäjän rinnalla, esimerkiksi Udmurtiassa[2] ja Marin tasavallassa.[3]
Myös suomea, unkaria ja viroa puhutaan kansallisvaltioidensa ulkopuolella vähemmistökielinä.