Skoonen sota

Skoonen sota käytiin vuosina 1675–1679 Tanskan ja Ruotsin välillä. Sota oli osa Ranskan–Hollannin sotaa, jossa Tanska oli Alankomaiden ja Ruotsi Ranskan puolella. Skoonen sota päättyi kun pääsotatoimet Länsi-Euroopassa saatiin päätökseen, ja Ranska painosti Tanskaa miehittämällä Oldenburgin.

Skoonen sota
Osa Ranskan–Hollannin sotaa
Kaarle XI Lundin taistelussa 4. joulukuuta 1676.
Päivämäärä: 1675–1679 Paikka: Skåne ja Pohjois-Saksa Lopputulos: status quo ante bellum
Osapuolet
Tanska Alankomaat Brandenburg Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta	Ruotsi Ranska
Komentajat
Kristian V Ulrik Gyldenløve Niels Juel Fredrik Vilhelm	Kaarle XI Magnus Gabriel De la Gardie Rutger von Ascheberg Simon Grundel-Helmfelt

Tanska julisti sodan syyskuussa 1675, ruotsalaisten kärsittyä tappion Brandenburgin armeijalle Fehrbellinin taistelussa kesäkuussa 1675. Sodan julistuksen jälkeen tanskalaiset ja Brandenburgin joukot valtasivat aluksi Ruotsille kuuluvat Wismarin ja Bremer-Verdenin ja myöhemmin myös Pommerin. Itämerellä käytiin useita meritaisteluita, joiden jälkeen tanskalais-hollantilainen laivasto saavutti meriherruuden. Tanskalaisten hyvä menestys merellä jatkui koko sodan ajan.

Kesäkuussa 1676 tanskalais-norjalainen armeija marssi Norjasta Ruotsiin. Samoihin aikoihin toinen tanskalainen sotajoukko nousi maihin Helsingborgin luona. Tanskalaisten tavoitteena oli valloittaa takaisin Skåne, Halland, Blekinge ja Bohuslän. Ruotsalaiset joukot vetäytyivät kuningas Kaarle XI:sta johdolla Smålandiin. Tanskalaiset miehittivät koko Skånen Malmötä lukuun ottamatta. Ruotsalaiset voittivat vain viivytystaisteluita. Huolimatta tappioista Kaarle XI hyökkäsi lokakuussa 15 000 miehen armeijan voimalla. Ruotsalaiset saavuttivat joulukuussa 1676 Lundin taistelussa ratkaisevan voiton, jonka jälkeen Ruotsin joukot pääsivät tunkeutumaan takaisin Skåneen. Taistelut jatkuivat Skånessa ruotsalaisten ottaessa yliotteen. Syyskuussa 1678 Ruotsin joukot valloittivat takaisin Kristianstadin kaupungin.

Rauha solmittiin Lundissa syyskuussa 1679. Rauhaan ei kuulunut alueluovutuksia, joten Ruotsin suurvalta oli onnistunut puolustamaan aluettaan.

Etelä-Ruotsin väestö, joka oli aiemmin kuulunut Tanskaan, ei ollut tottunut Ruotsin hallintoon. Niinpä kansa tuki sodassa tanskalaisia, ja jotkut ryhtyivät kapinallisiksi Snapphane-sisseiksi. Sodan jälkeen tämä kostautui, sillä alue ruotsalaistettiin perinpohjaisesti ja tanskan kieli ja kulttuuri pyrittiin tukahduttamaan.^[1]

Lähteet

1. Vilkuna et al: Suomi kuningaskunnassa, WSOY 2002

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skoonen sota Wikimedia Commonsissa