From Wikipedia, the free encyclopedia
Siniliuske tai glaukofaaniliuske on metavulkaaninen kivi[1], jota syntyy basaltin ja vastaavien kivien metamorfoosin tuloksena korkeissa paineissa ja matalissa lämpötiloissa (200–500 °C), suunnilleen 15–30 kilometrin syvyydessä. Kiven sinertävä väri aiheutuu glaukofaani- (Na-amfiboli) ja lawsoniitti-mineraaleista.
Siniliuskeita löytyy tyypillisesti orogeenisilta vyöhykkeiltä siirroskontaktissa vihreäliuske- tai harvemmin eklogiittifasieksen kiviin.
Siniliuske määritellään basalttisen koostumuksen kiveksi, jossa esiintyy mineraaleina glaukofaania + (lawsoniittia tai epidoottia) ± jadeiittia ± albiittia tai kloriittia ± granaattia ± muskoviittia. Siniliuskeen mikrorakenteet ovat usein suomuisia, sälöisiä tai liuskeisia, ja niitä edustavat kloriitti, valkoinen kiille, glaukofaani ja muut pitkulaiset tai litteät mineraalit.
Siniliuskeet ovat usein hienorakeisia, sillä mineraalien kasvua hidastaa kiven nopea metamorfinen kehitys, alhaiset muuttumislämpötilat ja monissa tapauksessa veden puute. Porfyyrisiä muunnoksia on kuitenkin olemassa. Kalliopaljastumissa siniliuskeet voivat näyttää sinisiltä, mustilta, harmailta tai sinivihreiltä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.