Sigurd II Munn (Sigurd Haraldsson, 1133–1155) oli Norjan kuningas 1136–1155. Sigurd oli Harald Gillen ja Tora Guttormsdottirin poika.[1]
Sigurd II Munn | |
---|---|
Wilhelm Wetlesen: Sigurd miehineen. | |
Norjan kuningas | |
Valtakausi |
1136–1155 kanssahallitsijana Inge Koukkuselkä 1137–1139 vastahallitsijana Maunu Sokea 1142–1155 kanssahallitsijana Östen II Haraldsson |
Edeltäjä | Harald Gille |
Seuraaja |
Inge Koukkuselkä Östen II Haraldsson |
Syntynyt |
1133 Norja |
Kuollut |
10. kesäkuuta 1155 Bergen |
Lapset |
Haakon Harteikas Sigurd Markusfostre Harald Sverre Sigurdinpoika Eirik Cecilia |
Suku | Gille |
Isä | Harald Gille |
Äiti | Tora Guttormsdottir |
Sigurd tuli kuninkaaksi vuonna 1136 isänsä Haraldin murhan jälkeen ollessaan vasta kolmivuotias. Samaan aikaan myös hänen nuorempi veljensä Inge valittiin kuninkaaksi. Vuodesta 1142 kuninkuuden jakoi myös vanhempi velipuoli Östen.[1] Lapsikuninkaiden ollessa alaikäisiä sijaishallitsijoina olivat Tjostulv Åleson, Gregorius Dagsson ja Erling Skakke.lähde?
Sigurdin hallintokauden alkua leimasivat taistelut Sigurd Slembeä ja Maunu Sokeaa vastaan. Heidät lyötiin vuonna 1139, jonka jälkeen seurasi muutaman vuoden rauhallinen aika. Vuonna 1152 maassa vieraili paavin legaatti Nicholas Breakspear (tuleva paavi Hadrianus IV), jonka aloitteesta Norjasta muodostettiin oma arkkihiippakuntansa, keskuksenaan Nidaros.[1]
Veljesten välille alkoi kehittyä jännitteitä, ja vuonna 1155 he kokoontuivat Bergeniin sopiakseen vallanjaosta. Yksi Sigurdin henkivartijoista surmasi neuvottelujen välillä Ingen henkivartijan. Gregorius Dagsson neuvoi silloin Ingeä surmaamaan veljensä, ja 6. helmikuuta 1155 Ingen miehet tappoivat Sigurdin Bergenissä.lähde?
Lapset
Sigurd vaikutti historiaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lastensa kautta. Näitä olivat ainakin Haakon Harteikas ja Sigurd Markusfostre. Myös Sverre Sigurdinpoika sanoi olevansa Sigurdin poika, mutta sekä aikalaiset että myöhemmät tutkijat ovat epäilleet tätä. Saagat mainitsevat hänen lapsikseen myös Cecilia-tyttären ja jaarli Eirikin.[1]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.