Saarikenttä
pesäpallostadion Vimpelissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Saarikenttä on Vimpelin kirkonkylässä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pesäpallostadion, joka on Superpesiksessä pelaavan Vimpelin Vedon kotikenttä. Nimensä mukaisesti kenttä sijaitsee Savonjoen ympäröimässä saaressa. Alun perin se koostui useista pienistä saarekkeista, jotka Vimpelin kunta 1920-luvulla luovutti urheilutarkoituksiin. Kentän kunnostus aloitettiin vuonna 1935, ja tuloksena syntyi Saarikenttä. Vimpelin Veto on pelannut kotiottelunsa Saarikentällä sen valmistumisesta lähtien. Nykyinen katsomo rakennettiin 1990, ja kenttä sai hiekkatekonurmen vuonna 1994.[1]
| Saarikenttä | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti |
Patruunantie 15 62800 Vimpeli |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyöt aloitettu | 1935 |
| Avattu | 1937 |
| Remontoitu | 1945, 1956, 1970, 1983, 1990, 1994, 2008 |
| Omistaja | Vimpelin kunta |
| Kenttä | hiekkatekonurmi |
| Kustannukset | 2,8 milj. mk (1990) |
| Käyttäjät | |
| Katsojakapasiteetti | |
|
2 590 (1 300 katettu) |
|
 |
|
Saarikentän pelialustana on hiekkatekonurmi, kuten muillakin nykyaikaisilla pesäpallokentillä[1]. Katsomossa on tilaa kaiken kaikkiaan 2 590 katsojalle. A- ja B-katsomot on katettu, ja niissä on yhteensä 1 300 paikkaa.[2] Istumaan mahtuu tiiviisti enintään noin 3 300 katsojaa. Katsomon A1- ja B1-osissa on kuppi-istuimet ja A2- ja B2-osissa puupenkit, vaikka katsomon valmistuessa myös niissä oli kuppi-istuimet[3]. Lisäksi Saarikentällä on C- ja D-katsomot, joissa ei ole katosta eikä erillisiä tuoleja. Koko katsomossa on ylimmällä rivillä penkkien takana myös seisomapaikat[4]. Vuoden 2009 pudotuspeleihin tuotiin lisäksi kolmosjatkeelle suojaverkko, jonka taakse laskettiin mahtuvan 700 katsojaa lisää.[5] Vuoden 2010 loppupeleihin tehtiin kakkos- ja kolmospuolelle lisäkatsomot ja kummallekin jatkeelle vielä suojaverkot, joiden takaa peliä voi seurata[6]. Ensimmäisessä loppuottelussa yleisöä oli kuitenkin ahtautunut alle 4000 katsojalle rakennetulle stadionille niin paljon, että toista loppuottelua varten suojaverkot vedettiin kummallekin puolelle takarajalle asti[7]. Kentällä on myös puku- ja kuulutustilat, ja takarajan takana on digitaalinen tulostaulu[1]. Saarikenttä on pesäpalloilijoiden käytössä varhain keväästä myöhään syksyyn[8]. Vuonna 2008 Saarikenttä sai myös 24 valaisinta, jotka palvelevat lähinnä talvikäytössä[9].
_33.JPG)
Pesäpalloa pelattiin Vimpelissä ensin pihoilla ja pelloilla, mutta 1920-luvun lopulla pelit siirtyivät yhä enemmän Savonjoessa olevalle Joki- eli Rankilansaarelle, nykyisen Saarikentän paikalle. Kunta luovutti kolmesta erillisestä saarekkeesta muodostuneen Jokisaaren Vimpelin suojeluskunnalle urheilutarkoituksiin. Vuonna 1935 suojeluskunta alkoi yhdessä Vimpelin Vedon kanssa kunnostaa kenttää. Sahajauhoja saatiin Henrik Heikkilän tehtaalta ja täytemaata jokiuomista. Kenttä rakennettiin talkootyönä Valde Latvalan ja Yrjö Valkaman johdolla. Urakka oli mittava, ja työhän käytettiin yhteensä 600 miestyöpäivää ja 400 hevostyöpäivää. Lopulta vuonna 1937 Kalle Herrala kynti kentän puusahralla.[2] Kenttä saatiin käyttövalmiiksi vielä samana vuonna[10].
Ensimmäinen pääsarjaottelu Saarikentällä pelattiin 29. toukokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunnan joukkueen vieraaksi saapui Helsingin Pallo-Toverit. Perusteellisesti kunnostetulle kentälle oli rakennettu 300 hengen katsomo, joka osoittautui kuitenkin heti pieneksi, sillä otteluun saapui yli 1 200 katsojaa. Tuon aikaisiin tavallisiin yleisömääriin verrattuna se oli uskomattoman paljon.[11] Ottelu päättyi tulokseen 1–1. Ensimmäinen kotivoitto Saarikentällä saatiin 7. elokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunta voitti helsinkiläisen Katajanokan Haukat.[12] Jo ensimmäisellä suursarjakaudella kenttää pidettiin Helsinkiä myöten hyvänä[1].
Saarikentän ongelmana oli kuitenkin se, että sieltä puuttui päällyste. Vimpeliläisten seurojen varat eivät päällysteeseen riittäneet, joten Vimpelin suojeluskunta anoi rahaa valtion urheilulautakunnalta. Lautakunnan puheenjohtaja Urho Kekkonen vakuuttui asiasta tarkkojen kyselyjen jälkeen, ja lautakunta myönsi Saarikentän päällystykseen 15 000 markkaa. Kenttä päällystettiin vuonna 1940, jolloin Vimpelin suojeluskunta pelasi Suomen pääsarjassa[13]. Tämän kauden ottelut pelattiin kuitenkin päällystystöiden takia suurimmaksi osaksi Luoma-ahon kentällä. Vuonna 1939 Vimpelin kunta vuokrasi Saarikentän paikallisille urheilujärjestöille 50 vuodeksi. Sotien jälkeen sopimus kuitenkin unohtui, ja kunta vastasi jälleen kentän kunnossapidosta.[1]
Vimpelin Veto nousi kaudeksi 1945 miesten pääsarjaan ja pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa Saarikentällä Kuusankosken Vetoa vastaan 22. heinäkuuta, mutta hävisi 6–8.[14] Ensimmäinen kunnollinen katsomo Saarikentälle rakennettiin 1945. Tulva oli tuonut tukkeja kentälle, ja uittopäällikkö Kattilakoski lupasi ne Vimpelin Vedolle. Tukit vietiin sahalle, ja kahdessa päivässä katsomotarvikkeet olivat valmiina. Seuraavalla kaudella Veto sai ensimmäisen SM-mitalinsa, vaikka tilastoissa joukkueen nimiin merkitään myös suojeluskunnan kuusi vuotta aikaisemmin saama pronssi.[15]
Kaudella 1947 Vedon miesten joukkue putosi pääsarjasta, nousi jälleen yhdeksi kaudeksi 1949, jonka jälkeen putosi taas, kunnes vakiinnutti lopulta paikkansa 1952.[16] Vuonna 1960 Vimpelin Veto voitti ensimmäisen kerran miesten mestaruuden. Mestaruus ratkesi Saarikentällä viimeisellä kierroksella.[17] Vuosina 1958–1968 Veto sai miesten SM-mitalin joka vuosi.[18]
1960-luvun alussa Suomessa kokeiltiin kenttien uusia pinnoitemateriaaleja, ja Saarikenttä sai mainetta maan parhaana tiilimurskakenttänä.[19] Seuraavat kaudet Saarikentällä ilman miesten pääsarjapesäpalloa olivat vuodet 1972 ja 1973. Kentällä ei pelattu miesten pääsarjaotteluita myöskään kausilla 1980, 1982, 1985, 1986 ja 1989. Vuonna 1983 rakennettiin uudet kuulutustilat. Tuolloin katsomoon mahtui istumaan 1 500 henkeä, mutta osoittautui, että monissa otteluissa se ei riittänyt.[1]
Vuodet 1990–1992 olivat Saarikentälle menestys. Vuonna 1990 siellä pelattiin toistaiseksi ainoan kerran Itä–Länsi-ottelu, ja 1991 ja 1992 katsojakeskiarvot olivat yli kahden tuhannen. Pääsarjassa 5. syyskuuta 1993 pelattu Vedon ja Vaasan Mailan välinen ottelu jäi viimeiseksi Saarikentän tiilimurskalla. Uusi, nykyvaatimusten mukainen hiekkatekonurmi oli valmis jo seuraavaksi kevääksi, ja Veto piti uudella alustalla ensimmäiset harjoitukset 11. toukokuuta.[1] Ensimmäinen ottelu kentällä pelattiin kolme päivää myöhemmin, jolloin Veto hävisi Jyväskylän Kirille[20].
Vuonna 1998 Veto putosi Superpesiksestä, mutta pääsi karsintasarjaan viiden seuraavan vuoden aikana neljästi. Viimeisellä kerralla joukkue onnistui nousemaan jälleen pääsarjaan[21]. Kaudesta 2004 lähtien Saarikentällä on siis nähty vuosittain miesten Superpesiksen otteluita, ja Saarikentän katsojamäärät ovat olleet lievässä nousussa.[16] Vuonna 1980 Saarikentällä pelattiin miesten Suomen Cupin loppuottelu. Siinä ViVe voitti Oulun Lipon vuonna 1980 luvuin 11–1.[22]
Kaudella 2008 Saarikentällä pelattiin myös naisten Superpesistä, kun Lapuan Virkiä pelasi kolme ensimmäistä kotiotteluaan Vimpelissä[23]. Veto on pelannut naisten Superpesistä Saarikentällä kausilla 1998–2002[24]. Naisten mestaruutta Saarikentällä on juhlittu kuitenkin jo ennen mestaruussarjan perustamista, vuonna 1947, kun Vedon naiset voittivat Suomen mestaruuden. Seuraavan mestaruuden he saivat heti seuraavana vuonna.[25]
Marraskuussa 2008 Saarikentälle pystytettiin talvikäyttöä ja luistelua varten 24 valaisinta, jotka lahjoitti liikemies Kari Rannila. Niitä on myös tarkoitus käyttää syksyisin yleisötilaisuuksissa ja konserteissa. Valaistus on toteutettu nykyaikaisella led-tekniikalla, ja jokaisessa valaisimessa on viisi lediä. Valaistus suunniteltiin asennus- ja käyttökustannuksiltaan edulliseksi ja toimivaksi. Sen on myös tarkoitus olla pitkäikäinen ja luoda tunnelmaa. Energiankulutus yhtä valaisinta kohden on 70 wattia. Valaistuksen suunnitteli ja toimitti Arrant-Light Oy.[9] Myös kentän katsomorakenteisiin asennettiin valaistus[26]. Vuonna 2009 Saarikentällä pelattiin ensimmäistä kertaa aikuisten mitaliottelu, kun Veto ja Pattijoen Urheilijat pelasivat SM-pronssista[27]. Vuonna 2010 Saarikentälle johtavan sillan turvallisuutta parannettiin uusimalla sen kaidetta ja kantta. Samalla myyntipisteiden saavutettavuutta parannettiin.[28]
Vuoden 2010 miesten ensimmäisen välieräottelun jälkeen nousi pieni kohu, kun Vimpelin kunnan henkilökunta oli peittänyt Saarikentän etuosan pomppualueen pressulla ennen ottelun alkua[29][30]. Samalla kaudella kentällä ratkaistiin pesäpallon miesten Suomen mestaruus, kun Vimpelin Veto voitti 12. syyskuuta neljännessä loppuottelussa Kouvolan Pallonlyöjät.[31]
Toukokuussa 2018 stadionin äänentoistojärjestelmä uusittiin. [32] Joulukuussa 2019 Saarikentän pääportin silta poistettiin ja korvattiin rumpuputkisillalla. [33]
Kaudella 2022 Saarikentällä televisioidussa ottelussa Hyvinkään Tahkon Teemu Nurmion syöksy jokeen kakkospuolella sai kansainvälistä näkyvyyttä videon tilanteesta levitessä sosiaalisessa mediassa. [34] Samalla kaudella nähtiin myös toinen vaaratilanne kun välieräottelussa Joensuun Mailan Justus Niemeläinen kaatui kuperkeikan kautta kakkospuolen jokeen tavoitellessaan palloa. Vaaratilanteiden jälkeen Vimpelin kunta aloitti joen penkan kunnostamistyöt tasoittaakseen joen penkkaa ja poistaakseen vaarallisia kiviä. [35][36]
Saarikentän imagoon kuului pitkään soittaa ottelutapahtumissa musiikkia vain ennen ottelua ja taukojen aikana. Kaudella 2023 Saarikentällä alettiin aktiivisesti soittamaan musiikkia myös kotijoukkueen kotiutus- ja kentällemenotilanteissa. Musiikin soittaminen herätti keskustelua Vimpelin Vedon kannattajien keskuudessa. [37]
Historian 56. miesten Itä–Länsi-ottelu pelattiin Vimpelissä 22. heinäkuuta 1990, ja sitä ennen Saarikentällä tehtiin suuria uudistustöitä. Katsomo rakennettiin tuolloin nykyiseen muotoonsa, ja 1 300 istumapaikkaa katettiin. Kattamattomaan osaan tuli istumapaikat 1 290 hengelle, joten paikkojen kokonaismäärä kasvoi 2 590 paikkaan.[2] Samalla kenttää kunnostettiin muutenkin. Kunnostuksen hinta oli 2,8 miljoonaa markkaa, ja talkootyötunteja kertyi tuhansia. Vimpelin Vedon osuus remontista oli 600 000 markkaa, työvoimapiiriltä saatiin 500 000 markkaa ja Vimpelin kunta maksoi 900 000 markkaa. Loput 700 000 markkaa piti saada erilaisista keräyksistä, mutta ne epäonnistuivat ja Vedon maksuosuus kasvoi 300 000 markalla. Myös Eduskunnassa keskusteltiin Vedon tukemisesta 200 000 markalla.[38]
Eniten pelaajia Itä–Länteen sai Sotkamon Jymy, jolla oli mukana kaikkiaan kuusi edustajaa. Ottelun tuomaroi Juha Haikola. Ottelu oli kotijoukkueen juhlaa, sillä Länsi pystyi kääntämään Idän 0–4 johdon voitokseen 8–5 ja sai näin ensimmäisen voittonsa seitsemään vuoteen.[39] Ratkaisujuoksun löi Kari Myllyniemi, joka valittiin lopulta myös ottelun parhaaksi pelaajaksi[40].[41] Itä-Länsi-ottelua oli seuraamassa kaikkiaan 5 572 katsojaa, mikä on Saarikentän yleisöennätys.[42]
Tunnelma
Vimpeliläistä pesäpalloyleisöä on pidetty jopa fanaattisena ja parhaanalähde tarkemmin? koko maassa. Yleisö tunnetaan äänekkyydestään. Vedolla on yleisön kannustuksen ansiosta huomattava kotikenttäetu: esimerkiksi vierasjoukkueen lyöntivuoron aikana metelillä vaikeutetaan vastustajan peliä.[43] Katsomo on lähellä kenttää, joten katsojat saavat elävän yhteyden pelaajiin ja tuomareihin ja tuntevat voivansa vaikuttaa enemmän peliin. Kentän äänekkäin katsomonosa on kakkospuolella.[44]. Kentän tunnelma kiehtoo myös pelaajia, mistä on Vedolle etua pelaajasopimuksista neuvoteltaessa.[45] Saarikenttää pidetään yhtenä Suomen kauneimmista pesäpallostadioneista[46].
Vesistö
Lähellä virtaava joki on yksi Saarikentän erityispiirteitä. Kenttä on kuuluisa siitä, että läpilyönnit menevät usein nykyisinkin veteen ja pelaajat syöksyvät sinne pallon perässä. Yleensä jokeen mennyt lyönti tuottaa varmasti vähintään yhden juoksun. Tavallisesti tilanteet ovat hyvää viihdettä, mutta joskus niissä on sattunut loukkaantumisiakin. Tärkeä osa kentän historiaa on vielä nykyäänkin käytetty pitkävartinen pallohaavi, jolla pallon voi yrittää siepata. Haaviin on joskus tarttunut pallon sijasta puolikiloinen hauki.[3][2] Varsinkin keväisin voi jokisuulta löytyä kymmenittäin jokeen pudonneita palloja, mutta keskikesällä vesi virtaa hitaammin ja pallot ehditään napata vedestä haaveilla ja kahlaamalla.[1]
Tulvat
Ensimmäisinä vuosikymmeninä Saarikenttä kärsi vesistön läheisyydestä, sillä vesi tulvi kentälle joka kevät. Ongelma pyrittiin ratkaisemaan vuonna 1956, jolloin Urheilukenttien Rakentajat Oy nosti kentän pintaa kaikkiaan 60 senttimetriä. Korjauksen kustansi pääosin Vimpelin kunta, mutta osin se maksettiin veikkausvoittoavustuksella. Samalla kentän käyttömahdollisuuksia laajennettiin lisäämällä sinne juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat. Kentän nostaminenkaan ei pelastanut sitä kokonaan tulvilta. 1970-luvun alussa jouduttiinkin miettimään uusia keinoja kentän suojaamiseksi ja Saarikentän ympärille rakennettiin lähes metrin korkuiset penkereet. Samalla saarelle vievä silta sekä katsomo- ja pukutilat uusittiin.[1] Kuitenkin veden tulvimista kentälle joudutaan edelleen joskus torjumaan esimerkiksi purkamalla jääpatoja kaivinkoneilla[47].
| Saarikentän runkosarjan vuosittaiset katsojakeskiarvot miesten pääsarjassa[48][16][49][50][51][52] | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | |
| 1930 | – | – | – | – | – | – | – | – | 1013* | – |
| 1940 | 613 | – | – | – | – | 583 | 883 | 725** | – | 640* |
| 1950 | – | – | 700 | 835 | 828 | 759 | 688 | 737 | 780 | 886 |
| 1960 | 1337 | 1347 | 1230 | 1019 | 936 | 1369 | 1401 | 1326 | 1843 | 1593 |
| 1970 | 1127 | 1239 | – | – | 1484 | 1721 | 1788 | 1680 | 1484 | 1315 |
| 1980 | – | 1290 | – | 1301 | 1306 | – | – | 1605 | 1400 | – |
| 1990 | 1626 | 2104 | 2038 | 1553 | 877 | 1092 | 1003 | 747 | – | – |
| 2000 | – | – | – | – | 1221 | 1239 | 1659 | 1811 | 1975 | 2495 |
| 2010 | 2334 | 2271 | 2035 | 2107 | 1935 | 2047 | 1768 | 1452 | 1710 | 1734 |
| 2020 | 949*** | 1532 | ||||||||
| * Yhden ottelun yleisömäärä puuttuu ** Kahden ottelun yleisömäärä puuttuu *** Korona-rajoitus (950) | ||||||||||
Vuonna 1975 Saarikentän katsojamäärän keskiarvo 1 721 oli sarjan viidenneksi paras[53], ja seuraavalla kaudella keskiarvo nousi 1 788:aan[54]. Sen jälkeen katsojamäärä laski, ja samalle tasolle päästiin vasta vuonna 1991. Esimerkiksi vuoden 1984 lukema 1 306 oli koko sarjan heikoin[55]. SM-sarjan paluu Saarikentälle näkyi pienenä nousuna vuonna 1987, kun yleisökeskiarvo runkosarjassa oli 1 605[56]. Loppusarja ja putoamissarjat tulivat pesäpallon pääsarjaan vuonna 1979. Putoamissarjassa keskiarvot jäivät toistuvasti alle tuhannen, ja vuonna 1983 luku oli alimmillaan 548[57].
1990-luvulle tultaessa katsojakeskiarvot olivat hyviä, ja vuonna 1992 runkosarjan katsojakeskiarvo Saarikentällä oli 2 038[58]. Sen jälkeen seurasi kuitenkin lasku, ja alimmillaan yleisökeskiarvo oli vuonna 1997, ainoastaan 747[59]. Yhtä huono katsojakeskiarvo oli ollut edellisen kerran 1950-luvulla[48]. 2000-luvulla Saarikentällä on ollut yleisöä kohtalaisesti, ja yleisömäärät ovat kasvaneet koko ajan vuodesta 2004 lähtien. Saarikentän vuoden 2008 runkosarjan katsojakeskiarvo oli Superpesiksen toiseksi paras ja seuraavana vuonna koko sarjan paras[60][61]. Nykyisin otteluja on seuraamassa yli kaksi tuhatta katsojaa, mikä on yli kaksi kolmasosaa Vimpelin väkiluvusta.
Yleisöennätykset
Saarikentän yleisöennätys tehtiin 22. heinäkuuta vuonna 1990, jolloin Itä–Länsi-ottelua oli tullut seuraamaan kaikkiaan 5 572 katsojaa[42]. Seurajoukkueiden välisen ottelun yleisöennätys, 5216 maksanutta katsojaa, on syntynyt 5.9.2010, kun Vimpelin Veto kohtasi toisessa finaaliottelussa Kouvolan Pallonlyöjät.[62] Edellinen yleisöennätys oli syntynyt 17. heinäkuuta 1991, kun Vimpelin Veto sai runkosarjassa vastaansa Alajärven Ankkurit ja tähän Etelä-Pohjanmaan paikallisotteluun tuli yhteensä 4 724 katsojaa. Ottelu päättyi kotijoukkueen voittoon 4–3.[63] Muutenkin vuonna 1991 Saarikentällä kävi paljon yleisöä, ja katsojakeskiarvo runkosarjassa oli historian paras. Se olikin pitkään ennätys, mutta ViVe:n vuoden 2009 menestys tuotti uusiksi ennätysluvuiksi lukeman 2 495[1]. Myös Saarikentän historian paras yleisökeskiarvo pudotuspeleissä syntyi vuonna 2009. Tuolloin pudotuspelejä seurasi keskimäärin 2 947 katsojaa.[64]
Veto on pelannut Saarikentällä naisten pääsarjapelejä viitenä vuonna. Paras kausi katsojamäärillä mitattuna oli vuosi 1998, jolloin Vedon katsojakeskiarvo oli 693 katsojaa. Tuon kauden jälkeen yli 600 katsojan määrään ei ole päästy kuin kahdessa naisten ottelussa. Yksittäisen ottelun ennätyskin tuli Vedon ensimmäisellä Superpesiskaudella 1998. Tuolloin 23. toukokuuta Oulun Lipon vierailua oli seuraamassa 1 498 katsojaa.[65]
Pesäpallon lisäksi Saarikenttää on käytetty vuosien mittaan myös muissa Vimpelin Vedon lajeissa. Kentällä oli 1950-, 1960- ja 1970-luvulla talvisin luistelurata ja yleisöluisteluissa kuuluttajakopista kantautui musiikki. Parhaimmillaan kentällä kilpailtiin 1960-luvulla pikaluistelun piirinmestaruustasolla, ja luistelijoita kävi Saksasta asti. Vimpelin Vedon joukkue pelasi aikoinaan Saarikentällä myös jääpalloa maakuntasarjassa. Myöhemmin jääpallon pelaaminen hiipui, mutta Saarikentälle pystytettiin jääkiekkokaukalo ja Veto pelasi siellä maakuntasarjan ottelut.[1] Viimeisen kerran kentällä oli kaukalo 1970-luvulla, mutta sitten joki tulvi kentälle eikä kenttää enää jäädytetty vuosikymmeniin. Vuodesta 2008 kenttä on taas jäädytetty, mutta kaukaloa sinne ei kuitenkaan ole tullut. Kentän jäädyttämisestä vastaa Vimpelin kunta. Vielä kymmenen vuotta aiemmin ajateltiin, että kenttää ei voisi jäädyttää tekonurmen vuoksi.[9]
Pesäpallon lisäksi Saarikenttää käytetään myös muissa ulkoilu- ja urheilutapahtumissa. Kenttä on esimerkiksi vuosittaisen Windal-maratonin lähtö- ja maalipaikka[66]. Lisäksi kentällä harrastetaan edelleen jonkin verran yleisurheilua, ja siellä on pituushypyn suorituspaikka[67]. Saarikentällä on myös järjestetty konsertteja. Elokuussa 1991 kentällä järjestettiin Lappajärven musiikkipäivien televisioitu Matti Salmisen oopperakonsertti. [68] Heinäkuussa 1992 Saarikentällä oli valtakunnallisten kotiseutupäivien pääjuhla. [69] Kesällä 2000 Saarikentälle rakennettiin suuri lava Leidit lavalla -kiertuetta varten. [70] Tuolloin kentällä esiintyivät Katri Helena, Paula Koivuniemi, Marion Rung ja Lea Laven. [71] Vuonna 2008 Saarikentällä esiintyneitä artisteja ovat Samuli Edelmann ja Juha Tapio. [72] Heinäkuussa 2009 kentällä oli 1 500 henkilöä Jari Sillanpään ja Katri Helenan konsertissa. [73] Kesällä 2010 Kari Tapion konsertin vuoksi katsomokapasiteettia nostettiin 400 irtotuolilla.[74] Myös Sinfoniaorkesteri Vivo on esiintynyt Saarikentällä.[2][75] Toukokuussa 2016 Saarikentällä järjestettiin Vimpelin kunnan 150-vuotisjuhla. [76] Heinäkuussa 2022 Saarikentällä järjestettiin pesäpallofestivaalien yhteydessä Hevisauruksen konsertti. [77]
Kentällä on aiemmin pelattu vuosittain pesäpallon hyväntekeväisyysottelu, jossa kohtasivat Weikkolan Wapaa Waltio ja Suurpohjanmaa. Ottelussa oli mukana julkisuuden henkilöitä, pääosin poliitikkoja, yrityselämän vaikuttajia ja toimittajia[78]. Vuonna 2009 ottelu pelattiin 15. ja toistaiseksi viimeisen kerran.[79]
Saarikenttä on koko Vimpelin ja Vimpelin Vedon symboli[2], ja Vedon historiikkikin on nimeltään Räiskyen rajaan Saarikentällä[80]. Kenttä on myös yksi Vimpelin tärkeimmistä nähtävyyksistä, sillä kunnan käyntikohteet liittyvät tiiviisti pesäpalloon[81]. Saarikenttä on varsin tärkeä myös Vimpelin matkailuelinkeinolle. Siellä pelattavat Vedon ottelut tuovat Vimpeliin paljon ulkopaikkakuntalaisia laajalta alueelta, jopa yli sadan kilometrin päästä[45]. Saarikentän ottelut ovat Vimpeliin eniten kunnan ulkopuolisia kävijöitä tuovia tapahtumia. Myös Vimpelin kunta pitää Saarikenttää tärkeänä matkailun kannalta ja kunnostaa kenttää ja sen ympäristöä.[82]
Saarikenttä on ollut esillä televisiossa vuosikausia, eniten Vimpelin Vedon Superpesiskausilla. Vuonna 2006 se sai näkyvyyttä ainoastaan 5 minuuttia ja 56 sekuntia[83], mutta seuraavalla kaudella aika oli jo yli 9 tuntia[84]. Ero johtuu pääosin siitä, että vuonna 2007 televisio-otteluita alettiin esittää Finnair Stadiumin sijaan seurojen kotikentiltä. Saarikentältä lähetettiin suorana 24. heinäkuuta Vimpelin ja Nurmon Jymyn välinen ottelu[88]. Myös kaudella 2008 Saarikentällä televisioitiin yksi ottelu. Se pelattiin 12. kesäkuuta, ja joukkueet olivat samat kuin edelliskaudella.[89] Vuonna 2008 myös Elixirin ohjelmasarjassa vierailtiin kolmen jakson verran Saarikentällä[90]. Saarikentän saama kokonaisaika vuonna 2008 televisiossa ilman Urheilukanavan uusintalähetyksiä oli vajaat kolme ja puoli tuntia[85]. Myös kaudella 2009 Saarikentältä televisioitiin 14. heinäkuuta Vimpelin ja Nurmon välinen ottelu[91]. Kauden 2010 avausottelu Vedon ja Sotkamon Jymyn välillä televisioitiin 13. toukokuuta uudella Nelonen Sport-kanavalla[92]. Lisäksi Vedon ja Sotkamon välinen kolmas välieräottelu televisioitiin 28. elokuuta Nelonen Sport Prolla, joka esitti myös vuoden 2010 Vimpelin ja Kouvolan Pallonlyöjien väliset finaaliottelut Saarikentältä[93].
_21.JPG)
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarikenttä.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
