![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/Akutagawa_Ryunosuke_photo.jpg/640px-Akutagawa_Ryunosuke_photo.jpg&w=640&q=50)
Ryūnosuke Akutagawa
japanilainen kirjailija / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ryūnosuke Akutagawa (jap. 芥川龍之介, Akutagawa Ryūnosuke, 1. maaliskuuta 1892[1] Tokio, Japani[2] – 24. heinäkuuta[1] 1927 Tokio, Japani[2]) oli japanilainen kirjailija.[3] Hänet tunnettiin myös pseudonyymillä Chōkōdō Shujin.[3] Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista.lähde?
Ryūnosuke Akutagawa | |
---|---|
芥川龍之介 | |
![]() Ryūnosuke Akutagawa |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1. maaliskuuta 1892 Tokio, Japani |
Kuollut | 24. heinäkuuta 1927 (35 vuotta) Tokio, Japani |
Kansalaisuus | Japani |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | japani |
Tuotannon kieli | japani |
Tyylilajit | realismi |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Infobox OK |
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c0/Kikuchi_Kan%2C_Akutagawa_Ryunosuke%2C_and_so_on.jpg/320px-Kikuchi_Kan%2C_Akutagawa_Ryunosuke%2C_and_so_on.jpg)
Akutagawa syntyi Tokiossa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen Ryūnosuke, ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa.lähde?
Akutagawa opiskeli Tokion keisarillisessa yliopistossa englantilaista kirjallisuutta[2] ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. Sōseki Natsume kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin Rashōmon (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.lähde? Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.lähde? Hän oli älyllistä ja objektiivista uusrealismia harrastavien kirjailijoiden ryhmässä, sai vaikutteita eurooppalaisilta kirjailijoilta ja päätyi tyylivalinnassa lopulta realismiin ja hyödynsi vanhoja tarinoita ja anekdootteja. Kertomus Rashōmon (1915) perustuu Heian-kauden kauhukertomukseen, ja hän soveltaa siihen aikansa psykologista kerrontaa.[2]
Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijantyöstä ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä enää toipunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa "Metsikössä", (Yabu no naka) vuonna 1922.lähde?
Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti itsemurhaa pari kertaalähde? ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana.[2]
Akira Kurosawan läpimurtoelokuva Rashomon – paholaisen temppeli perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja Metsikössä.[4] Novellissa Rashōmon on Kioton kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Metsikössä-novelliin.lähde?