Ruotsin suurvalta-aika
Ruotsin historian ajanjakso 1611–1721 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ruotsin suurvalta-aika (ruots. Stormaktstiden) käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun. Tänä aikana se hallitsi muun muassa pitkälti koko Suomea ja Baltian maiden aluetta. Suurvalta-ajan katsotaan yleensä alkaneen Kustaa II Aadolfin valtaistuimelle noususta vuonna 1611 ja päättyneen suuren Pohjan sodan aluemenetyksiin vuonna 1721.[1] Naapurivaltioiden heikkous ja taitava kansainvälisten ristiriitojen hyödyntäminen tekivät mahdolliseksi Ruotsin nousun suurvallaksi.[2] Ruotsi onnistui saamaan myös siirtomaita. Sotiminen kuitenkin velkaannutti Ruotsin, eikä sillä maatalousvaltaisena yhteiskuntana ollut riittävästi resursseja vallattujen alueiden puolustamiseen.[3][4]
Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi. Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa. |
Ruotsin suurvalta-aika Stormaktstiden |
|
---|---|
1611–1721 |
|
|
|
Valtiomuoto | absoluuttinen monarkia |
Monarkki |
Ensimmäinen: Kustaa II Aadolf (1611–1632) Viimeinen: Fredrik I (1720–1721) |
Pääkaupunki | Tukholma |
Väkiluku | noin 2 500 000 |
Uskonnot | Ruotsin kirkko |
Kielet | ruotsi, suomi, norja, viro, saamelaiskielet, alasaksa, latina, liivi, latvia, tanska, venäjä |
Valuutta | riikintaaleri |
Infobox OK |