Rakkauselokuva

Rakkauselokuva, myös romanttinen elokuva, on elokuva, jonka keskipisteessä on rakkaustarina eli romanssi. Rakkauselokuvassa romanssia käytetään joko juonityyppinä tai mihin tahansa aiheeseen sovellettuna aseenteena eli moodina. Kun romanssi ymmärretään moodina, rakkauselokuva voi edustaa useaa elokuvan lajityyppiä, joista yleisimpiä ovat romanttinen komedia, melodraama ja rakkausdraama.^[1]

Tämä artikkeli kertoo rakkauselokuvasta yleisesti. Anssi Mänttärin ohjaamasta elokuvasta Rakkauselokuva on oma artikkelinsa.

Audrey Hepburn ja Gregory Peck syleilevät elokuvassa Loma Roomassa (1953)

Rakkauselokuva fokusoi voimakkaasti kahteen henkilöön, joiden rakastuminen toisiinsa perustellaan näiden henkilöhahmojen jonkinlaisella erityisyydellä.^[2]

Rakastunut ihminen voidaan kirjallisuudesta poiketen elokuvassa kuvata vain ulkoisesti ja lausuttujen repliikkien kautta. Siksi etenkin katseella on rakkauselokuvassa hyvin suuri merkitys.^[3] Elokuvaromanssien tärkein tehokeino on kasvoista otettu lähikuva ihmisluonteen ja mielentilan metaforana. Elokuvaromanssin avainhetkeksi on muodostunut lähikuva valkokankaan täyttävien kasvojen suudelmasta, jota pohjustaa rakastavaisten vuorotellen näkyvät kasvot erillisissä puolilähikuvissa.^[4]

Rakkauselokuvassa on usein onnellinen loppu, jossa pariskunta saa toisensa tai jossa elokuva antaa katsojalle vihjeen sen varmuudesta tai parin rakkaudesta toisiaan kohtaan.^[5]

Lähteet

• Soikkeli, Markku: Rakkauselokuvan käsikirja. Avain, 2018. ISBN 978-952-304-163-9

Viitteet

1. Soikkeli 2018, s. 14–19, 37.
2. Soikkeli 2018, s. 32.
3. Soikkeli 2018, s. 24–25.
4. Soikkeli 2018, s. 30–32.
5. Soikkeli 2018, s. 20–21.

Kirjallisuutta

• Whitcomb, Cynthia: The Heart of the Film : Writing Love Stories in Screenplays. New York : Focal Press, 2017. ISBN 978-1-138-20110-1.