Risteilijä
sotalaivatyyppi / From Wikipedia, the free encyclopedia
Risteilijä on vuosisatoja käytössä ollut sotalaivatyyppi, jonka merkitys on kuitenkin ajan saatossa muuttunut. Purjelaiva-aikana risteilijällä tarkoitettiin itsenäiseen tiedusteluun ja kauppatien valvontaa kykenevää alusta.[1]
Vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksessa asetettiin risteilijöille tarkka raja, kun tyyppi määriteltiin uppoumaltaan alle 10 000 tonnin alukseksi ja sen pääaseet olivat alle kahdeksan tuumaa (203 mm). Määrittely ei poistanut kuuden tuuman tykistön käyttöä, koska ammusten painon ero tykeillä oli merkittävä. Kevyempien tykkien kranaatit painoivat alle 50 kilogrammaa, mikä mahdollisti käsin liikuttelun. Raskaammat kahdeksan tuuman kranaatit painoivat paljon yli 100 kilogrammaa, ja risteilijät jaettiin keveisiin ja raskaisiin. Määrittely oli käytössä aina toisen maailmansodan päättymiseen. Siten taisteluristeilijät jätettiin nimestään huolimatta määritelmän ulkopuolelle ja laskettiin raskaisiin pinta-aluksiin, kuten taistelulaivatkin.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen taistelulaivojen poistuttua käytöstä risteilijät olivat suurimpien ja vahvimmin aseistettujen alusten muodostama luokka. Niiden tehtävät vaihtelivat laivastoissa ja sisälsivät usein ilmatorjunnan, kauppamerenkulun häirinnän ja maakohteiden tulittamisen.
Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain laivastossa risteilijän tehtävä oli lentotukialusryhmän ilmasuojan luominen risteilyohjuksia vastaan. Neuvostoliiton laivasto loi risteilyohjuksin aseistetun risteilijäluokan, jonka tehtävänä oli tuhota vastustajan laivasto-osastot.
Yhdysvallat luokitteli 1950–1970-luvuilla uusia aluksiaan fregateiksi, vaikka ne aseistukseltaan vastasivat lähes aiempia risteilijöitä. Vuonna 1974 Yhdysvaltain laivastossa oli kuusi risteilijäksi luokiteltua alusta ja Neuvostoliitolla 19, joskin Yhdysvalloilla oli lisäksi 21 fregattia, joista osa vastasi kooltaan Neuvostoliiton risteilijöitä. Fregatti-luokituksesta luovuttiin 1975, jolloin osa aluksista nimettiin risteilijöiksi ja osa hävittäjiksi.
Nykyisin ainoastaan Yhdysvalloilla ja Venäjällä on laivastoissaan risteilijöiksi luokiteltuja aluksia. Samanaikaisesti tapahtunut risteilijöiden ja hävittäjien välisen rajan hämärtyminen on aiheuttanut sen, että osa hävittäjistä on saman kokoisia tai jopa suurempia ja raskaammin aseistettuja kuin palveluksessa olevat risteilijät.