![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/51/Krak%25C3%25B3w_Coin_die_of_half-groat.jpg/640px-Krak%25C3%25B3w_Coin_die_of_half-groat.jpg&w=640&q=50)
Rahanlyönti
kolikoiden valmistaminen vasaroimalla / From Wikipedia, the free encyclopedia
Rahanlyönti on kolikoiden valmistamista metallista.[1]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/51/Krak%C3%B3w_Coin_die_of_half-groat.jpg/640px-Krak%C3%B3w_Coin_die_of_half-groat.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f7/Muenzschlaeger_228364963.jpg/320px-Muenzschlaeger_228364963.jpg)
Muinaisessa Kreikassa jokaisella kaupunkivaltiolla oli oma kolikkopajansa. Rooman valtakunnassa kolikoita käytettiin propagandan ja viestinnän välineenä: uusi keisari tuli tunnetuksi, kun hänen kasvokuvansa lyötiin kolikoihin, jotka levisivät läpi koko valtakunnan.
Ensimmäiset kolikot tehtiin vasaroimalla: lyömällä kovalla iskulla kaksi muottia pehmeähkön metallilevyn molemmille puolille.[2] Tämä oli pääasiallinen kolikoiden valmistusmenetelmä noin vuodesta 1000 eaa. alkaen 1600-luvulle asti. Vasaroitujen kolikoiden koko vaihtelee. Joissakin kulttuureissa, lähinnä Aasiassa, tehtiin kolikoita myös valamalla.
Puhtaat kulta ja hopea ovat liian pehmeitä pysyäkseen kolikon muodossa, siksi kultaan lisättiin hopeaa ja pronssia, hopeaan pronssia ja pronssiin lyijyä ja sinkkiä. Muottien piti olla kovempaa metallia kuin kolikkoaihioiden. Kultakolikot lyötiin pronssimuoteilla, hopea- ja pronssikolikot rautamuoteilla.[2]