Pyhimykset ortodoksisessa kirkossa
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Pyhimykset ortodoksisessa kirkossa ovat ”ihmisiä, jotka kilvoittelun ja Jumalan armon kautta ovat tulleet osalliseksi Jumalan pyhyydestä”. Heistä käytetään pyhimyksen sijaan nimitystä ”pyhä”[2]. Monet ortodoksisen kirkon pyhät ovat myös katolisen kirkon kanonisoimia pyhimyksiä, sillä molemmilla kirkoilla on tuhatvuotinen yhteinen historia.
Ortodoksisessa kirkossa on niin paljon pyhiä, että heidän muistopäiviään riittää kirkkovuoden jokaiselle päivälle yksi tai useampi. Pyhäksi julistaminen eli kanonisointi on yksinkertaisempaa kuin katolisessa kirkossa. Se tarkoittaa, että kirkko vahvistaa kirkon jäsenten kokemuksen, että tietty ihminen on pyhä.[2]
Pyhiä kutsutaan nimillä, jotka luonnehtivat heidän elämänvaiheitaan. Tavallisia ovat seuraavat nimikkeet:[2]
Viimeisestä on esimerkkinä Vasili Autuas, jonka muistokirkko sijaitsee Moskovan Punaisella torilla.[5]
Pyhien kunnioittamiseen kuuluvat reliikit eli pyhäinjäännökset, joita on kätketty jokaisen kirkon alttaripöytään. Tapa on muisto alkukirkon tavasta suorittaa liturgioita marttyyrien haudalla. Reliikkejä voi olla myös pyhässä ikonissa tai erillisissä pyhäinjäännöslippaissa. Useimmiten reliikki on luunpala, mutta joskus koko pyhä ruumis lepää relikvaariossa. Reliikkejä kunnioitetaan Pyhän Hengen voiman välikappaleina.[2]
Kirkon opetuksen mukaan pyhät rukoilevat Jumalaa elävien puolesta, minkä takia heidän puoleensa käännytään esirukouspyynnöillä. Pyhät ovat tärkeitä myös esikuvina. Erikoisasemassa on tällöin se pyhä, jonka mukaan henkilö on itse nimetty.[2]
Suomen ortodoksinen kirkko on kanonisoinut tähän mennessä kaksi henkilöä.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
