Mielenterveyden häiriöllä, mielenterveyshäiriöllä[1] tai psyykkisellä sairaudella[2] tarkoitetaan yleensä mielenterveyden poikkeamista tavanomaisesta sellaisella tavalla, että siitä aiheutuu haittaa itselle tai muille. Mielenterveyteen liittyvät määritelmät riippuvat myös vallitsevasta kulttuurista ja historiallisesta tilanteesta[3].
Mielenterveyden häiriöillä viitataan toisinaan kaikkiin psykiatrisiin häiriöihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytetty Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnoosiluokitus DSM on nimeltään mielenterveyshäiriöiden luokitus, vaikka se sisältää myös elimelliset unihäiriöt, motoriset häiriöt, seksuaalitoimintojen häiriöt, lukihäiriön, ADHD:n, autismikirjon häiriön ja älyllisen kehitysvammaisuuden kaltaiset aivojen kehitykselliset häiriöt.
Mielenterveyden ongelmia kutsutaan häiriöksi, jos oireet ovat pitkäkestoisia ja suhteettomia mahdollisiin ulkoisiin syihin nähden, jos potilas ei kykene hallitsemaan niitä ja jos ne haittaavat hänen toimintakykyään. Mielenterveyden häiriön oireita voi ilmetä silloinkin, kun kliinisen häiriön kriteerit eivät täyty. Tällaiset subkliiniset tilat ovat tavallisesti jatkuvan tai tilapäisen psyykkisen paineen aiheuttamia, ja ne saattavat muodostua merkittäväksi taakaksi, vaikka niistä kärsiviä ei hoideta julkisella puolella.[4]
Vakavimmat mielenterveyshäiriöt saattavat vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet kokonaan yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Joihinkin mielenterveyden häiriöihin saattaa liittyä myös esimerkiksi psykoosien aikana esiintyvää sairaudentunnottomuutta.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan suomalaisilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin missään muussa Euroopan unionin maassa[5]. Psyykkinen oireilu näyttäisi olevan yleisintä Etelä-Suomessa, mikä saattaa liittyä osaksi siihen, että siellä käytetään enemmän alkoholia[6].
Mieli ry:n mukaan 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa vuosittain jonkinlaista mielenterveyden häiriötä[7]. Järjestön mukaan joka toinen suomalainen kokee mielenterveyden häiriön jossain elämänsä vaiheessa[8].
Yhdysvalloissa yli 26 prosenttia täysi-ikäisistä täyttää mielenterveyden häiriön kriteerit, ja vakava mielenterveyden häiriö on seitsemällä prosentilla.[9] Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisin mielenterveyden häiriö: 18 prosenttia aikuisväestöstä kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Noin puolet heistä jotka diagnosoidaan ahdistuksesta kärsiviksi diagnosoidaan myös masennuksesta kärsiviksi. Masennuksesta kärsii 6,7 prosenttia yhdysvaltalaisista ja se on johtava työkyvyttömyyden syy 15–44,3-vuotiaiden keskuudessa.[10] Alkoholismi ja mielenterveysongelmat liittyvät usein toisiinsa, eli alkoholismin taustalta paljastuu mielenterveysongelma.[11]
Edward Schieffelin tutkimusten mukaan Kaluli-alkuperäisasukasheimon keskuudessa masennusta esiintyy yhdellä kahdestatuhannesta.[12][13] Mielenterveyden häiriöitä on kuusi kertaa enemmän ihmisillä, jotka kuuluvat matalimpaan sosioekonomiseen luokkaan verrattuna ylimpään sosioekonomiseen luokkaan[14].
Mielenterveyden häiriöiden ja neurologisten sairauksien välinen raja on vaihdellut eri aikoina tyypillisesti siten, että mielenterveyden häiriöinä pidettyjen sairauksien on huomattu myöhemmin olevankin neurologisia sairauksia. Tällaisia sairauksia on esimerkiksi epilepsia, joka luokiteltiin psykiatriseksi sairaudeksi vielä 1950-luvulla[15].
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat usein työkyvyttömyyttä. Yksityisen Terveystalon asiakkailla oli vuonna 2017 selkäsäryn jälkeen eniten sairauspoissaolopäiviä mielenterveysongelmien vuoksi. Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus ja unettomuus johtivat yleisimmin sairauslomiin.[16]
Mielenterveyden häiriön perusteella eläkettä hakevien keski-ikä on 45 vuotta ja noin 30 prosenttia hakemuksista hylättiin vuonna 2011. Mielenterveysongelmien perusteella myönnetyn työkyvyttömyysetuuden saantimahdollisuus on heikentynyt enemmän kuin potilailla keskimäärin[17]. Eniten hylkäyksiä tehtiin älyllisestä kehitysvammaisuudesta kärsiville, joista yli puolet sai hylkäävän päätöksen. F40–F45-diagnoosiluokkien sairauksista kärsivistä hakijoista 54 prosenttia sai hylkäävän päätöksen. Kyseinen potilasryhmä sairastaa ahdistuneisuushäiriötä, pakko-oireista häiriötä, dissosiatiivista häiriötä tai elimellisoireisia häiriöitä. Noin puolet mielenterveysperusteisista hakemuksista tehdään masennuksen perusteella, ja 25 prosenttia masennuspotilaista saa hylkäävän päätöksen[18].
Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveyden häiriöitä, vaan syynä pidetään aina useiden tekijöiden yhteisvaikutusta. Mielenterveyden häiriön riskiä lisäävät esimerkiksi pieni syntymäpaino, runsas kannabiksen käyttö sekä lapsuusajan traumaattiset kokemukset[19]. Myös tärkeä syyjäsennys on seuraava: yksinäisyys, mallioppimisen kautta tulleet toimimiset, stressit, rangaistus-pettymyselämykset, menetykset, tietyt välttelymahdollisuudet ja suuret elämänmuutokset[20]. Yleensä jokin stressitekijä laukaisee mielenterveyden häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa. Merkittäviä stressitilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:
Kuormittavat työolosuhteet
Vuonna 2020 annetun asiantuntija-arvion mukaan jopa puolessa mielenterveyden ongelmien vuoksi sairauslomaa hakevien työkyvyttömyyden taustalla on liika kuormittuminen työstä[21]. Myös hankalaksi koettu työaika lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöön[22].
Oksidatiivinen stressi
Oksidatiivista stressiä pidetään yhtenä osasyynä muun muassa skitsofrenian, masennuksen ja bipolaarisen häiriön puhkeamiseen[23].
Ympäristösaasteet kuten myrkylliset raskasmetallit ja ilman pienhiukkaset
Ympäristön raskasmetallit lyijy ja kadmium on yhdistetty skitsofrenian ilmenemiseen.[24] Lyijylle ja kadmiumille lapset altistuvat erityisesti alueilla joilla kaivetaan kivihiiltä[25]. Nykyään lyijyaltistuksen suurin lähde on hiilivoimaloiden päästämät ilmakehän hiukkaset[26].
Vuonna 2004 on löydetty tulos, että sikiöaikainen lyijyaltistus ja skitsofrenia myöhemmin elämässä liittyvät toisiinsa.[27][28][29] Vuonna 2009 teoriaa on kehitetty pidemmälle[30]. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin sikiöaikaisen lyijyaltistuksen aiheuttavan riskin saada skitsofrenian myöhemmin elämässä. Lyijy ei pelkästään synnytä tätä riskiä, vaan lyijyn on estettävä N-metyyli-D-aspartaattireseptori (NMDAR), joka vaikuttaa aivojen kehitykseen, oppimiseen ja muistiin.[31][32][33]
Ilmansaasteista pienhiukkasten (alle 2,5 μm) on todettu vahingoittavan kehittyvien hiirten aivojen osaa joka on keskeinen skitsofreniassa. Pienhiukkaset saavat aivojen osan tulehtumaan ja se häiritsee valkoisen aineen kehittymistä.[34]
Elimelliset sairaudet
Lapsuuden infektiot
Lapsuudessa koetut vuodeosastohoitoa vaatineet infektiot ja immuunipuolustus liittyvät mielenterveyden häiriöiden etiologioihin. Erityisen korkeita todennäköisyyksiä mielenterveyden häiriön kehittymiseen myöhemmässä elämässä ovat yhteydessä kun infektio on ollut niin vakava että sen hoitamiseen on jouduttu käyttämään anti-infektiivisiä lääkkeitä, erityisesti antibiootteja.[35] Rintaruokinnan on todettu vähentävän vauvan infektioita, erityisesti korva-, kurkku- ja sinus-infektioita.[36][37] Lehmänmaitoa sisältävän äidinmaidonkorvikkeen proteiinin on havaittu aiheuttavan vauvalle heikentyneen immuunireaktion.[38] Lehmänmaidossa on beta-laktoglobuliinia jota ei ole äidinmaidossa. Beta-laktoglobuliini muistuttaa ihmisen glykodeliini-proteiinia, joka kontrolloi ihmisen T-imusolujen tuotantoa.[39] Rintaruokinnan edut verrattuna äidinmaidonkorvikkeisiin ovat selvät kehitysmaissa, joissa on huonotasoinen hygienia.[40] Rintaruokinnan on todettu vähentävän skitsofrenian ilmaantuvuutta.[41][42]
Kuppa
Kupan aiheuttama aivovaurio saattaa johtaa mielenterveyden häiriöön, minkä vuoksi merkittävä osa mielisairaaloiden potilaista sairasti kuppaa ennen antibioottien keksimistä[43].
Vaikeat olosuhteet ja traumaatiset kokemukset
Liverpoolin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että köyhyys lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin lapsilla 40 prosenttia ja äideillä 44 prosenttia[44].
Lasten kokemat vanhempien avioerot ja isän puuttuminen liittyvät mielenterveyden häiriöihin aikuisuudessa.[45] Erityisesti tämä liittyy tyttöjen masennukseen 14-vuotiaana.[46]
Mielenterveyden häiriöiden alkulähde löytyy YK:n vuonna 2016 julkaiseman erikoisraportin mukaan usein yksilön vaikeista elämänolosuhteista ja yhteiskunnallisista ongelmista[47][48]. Myös traumaattiset kokemukset lisäävät mielenterveyden häiriön riskiä. On esimerkiksi arvioitu, että jopa puolet turvapaikanhakijoista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä kuten post-traumaattisesta stressihäiriöstä, masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Arviolta kolme neljästä turvapaikanhakijasta on kokenut tai nähnyt väkivaltaisen tapahtuman kuten fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, vangitsemista, kidutusta ja kuolemaa. Pakolaistrauma voi näkyä myös kiintymyssuhteiden häiriöinä, syyllisyytenä turvaan pääsemisestä, heikentyneenä keskittymiskykynä, luottamuksen puutteena ja yksinäisyytenä.[49]
On myös todisteita sille, että mielenterveyteen vaikuttaa yhteiskunnan tai lähiympäristön nopeat muutokset, joihin yhteisöllä tai yksittäisellä ihmisellä ei ole ollut riittävästi aikaa sopeutua.[50]
Rintaruokinnan puute
Rintaruokinnalla on monipuolisia positiivisia vaikutuksia lapsen psykologiseen hyvinvointiin ja se saattaa suojata lasta myöhemmältä masennukselta ja ahdistuneisuudelta.[51][52]
Perinnölliset tekijät
1900-luvun alussa psykiatrisia sairauksia pidettiin fysiologisina rappeutumisilmiöinä, joihin joillakuilla ihmisillä on tavallista voimakkaampi perinnöllinen taipumus. Ulkoiset seikat korkeintaan laukaisevat fysiologisen tapahtumasarjan, joka on varsinainen sairaus. Emil Kraepelin edusti tätä ajattelutapaa, jossa psykiatriset sairaudet olivat perinnöllisiä ja biologisia toimintahäiriöitä.
Mielenterveyden häiriöihin liittyviä geenejä on löydetty. Esimerkiksi CACNC1-geeni liittyy kalsiumin hermosoluun kulun sääntelyyn ja hermoratoihin jotka liittyvät emootioon, ajatteluun, huomiokykyyn ja muistiin. CACNC1-geeni liittyy kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, skitsofreniaan ja masennukseen. Toinen kalsiumkanavageeni CACNB2 liittyy myös mielenterveyden häiriöihin.[53] Skitsofrenialle, kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle ja vakavalle masennukselle altistavat pitkälti samat geenit ja niiden samat epigeneettiset muutokset[19].
Mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lapsilla on 2–3-kertainen riski sairastua, jos he eivät itse saa tukea. Tuen saaminen vähentää sairastumisriskiä lähes 50 prosenttia.[54]
Päihteiden käyttö
Päihdyttävät aineet voivat aiheuttaa mielenterveyden häiriöitä.[55] Päihteen aiheuttama psykoosi kasvattaa skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen riskiä.[56]
Seksuaalivähemmistöön tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen
Seksuaalinen suuntautuminen ei itsessään ole mielenterveyden häiriöille altistava tekijä, mutta seksuaalivähemmistöihin sekä sukupuolivähemmistöihin kohdistuva asenteellinen käytös, kuten syrjintä (homofobia, transfobia), häirintä ja paheksunta kasvattavat sairastumisen riskiä.
Homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus altistavat mielenterveyden häiriöille: homoseksuaaleilla ja biseksuaaleilla on heteroseksuaaleihin verrattuna merkittävästi kohonneet masennuksen ja ahdistuksen esiintyvyydet sekä kohonnut itsemurhariski. Masennuksen esiintyvyys on homomiehillä kolminkertainen kokonaisväestöön verrattuna.[57] Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 40 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista lukioikäisistä oli pohtinut itsemurhaa edeltävän vuoden aikana ja 25 prosenttia oli yrittänyt itsemurhaa.[58]
Transsukupuolisten hoitamaton sukupuoliristiriita altistaa masennukselle, ahdistuneisuudelle ja voi aiheuttaa esimerkiksi epätoivon tai riittämättömyyden tunnetta. Myös itsemurhariski on merkittävästi kohonnut ja kyselytutkimuksen mukaan 41 prosenttia transsukupuolisista on yrittänyt itsemurhaa.[59] Transsukupuolisten heikon mielenterveyden syitä ovat transsukupuolisuuden sijaan sosiaalinen hyljeksintä ja kohdattu väkivalta[60][61].
Mielenterveysongelmiin liittyy usein fyysisiä sairauksia, joihin ei saada apua, ja mielenterveyskuntoutujien elinajanodote onkin Suomessa 15–20 vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä[62].
Mielenterveyden häiriöt lisäävät myös itsemurhariskiä. Tutkimusten perusteella on huomattu että jopa 93 prosenttia itsemurhan tehneistä kärsi jonkin asteisesta mielenterveyden häiriöstä. Yleisin oli mielialahäiriöihin lukeutuva masennus, joka todettiin jonkinasteisena 66 prosentilla itsemurhan tehneistä. Vain kahdella prosentilla tutkituista ei todettu minkäänlaisia mielenterveydellisiä ongelmia pois lukien ne viisi prosenttia, joiden mielentilaa ei kyetty määrittämään. Muita huomattavia itsemurhariskin kasvattajia ovat skitsofrenia ja alkoholismi.[63] Myös ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat itsemurha-alttiutta.[64] Itselleen vaaraksi olevat potilaat saatetaan lain mukaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos henkilö on mielisairas ja muut keinot eivät sovellu käytettäväksi.[65]
Yhdysvalloissa psykiatrisen laitoshoidon korvaaminen avohoidolla on johtanut vankilaväestön kasvamiseen. Monet mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat siis vankilassa aikaisemman psykiatrisen laitoshoidon sijaan. Yhdysvalloissa mielenterveyshäiriöistä kärsivät usein vangitaan hoitamisen sijaan. Yhdysvaltalaisissa vankiloissa on runsaasti psykoosista kärsiviä.[66]
On arvioitu että noin kolmannes täysi-ikäisistä asunnottomista kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta tai liikuntaesteestä. Aiemmin nämä ihmiset asuivat mielisairaaloissa. National Alliance for the Mentally Ill -instituution (NAMI) mukaan pelkästään Kaliforniassa Yhdysvalloissa oli 50 000 mielenterveysongelmista kärsivää koditonta, johtuen vuosien 1957 ja 1988 välisestä pakkohoidon vähentämisestä, kun avohoidon määrää ei samalla lisätty.[67] Asunnottomuus saattaa myös altistaa mielenterveysongelmille.
Mielenterveyden häiriöiden hoidosta vastaavat psykiatrit, psykologit ja psykiatriset sairaanhoitajat. Häiriöitä hoidetaan terapioilla, kuntoutuksella ja lääkkeillä. Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan mukaan noin puolet mielenterveyden häiriöitä kohtaavista ei saanut Suomessa tarvitsemaansa hoitoa vuonna 2018[68].
Vuonna 2016 perustettu Tarpeenmukainen hoito ry (TaHo) puolustaa mielenterveyspotilaiden oikeutta valita halutessaan näyttöön perustuva lääkkeetön hoitotapa[69].
WHO on ilmaissut huolensa mielenterveyspalveluiden vaikuttavuudesta ja siitä, etteivät ne sisällä riittävästi itsemääräämisoikeuden kaltaisia ihmisoikeuksia. Se on myös ottanut hoitosuosituksiinsa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston 1980- ja 1990-luvuilla kehittämän avoimen dialogin hoitomallin, jonka tavoitteena on edistää muun muassa ihmisoikeuksien toteutumista. Mallin kulmakivinä on välitön avun tarjoaminen, hoidon vieminen kotiin ja sosiaalisen verkoston kutsuminen mukaan hoidon osapuoleksi.[70]
Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien ja läheisten etuja, esimerkiksi toimii asiantuntijana, parantaa palveluja ja tarjoaa vertaistukea. Se kokoaa jäsenyhdistyksiä eri puolilta Suomea.[71] Keskusliitto tarjoaa esimerkiksi kursseja, joihin kuuluu ryhmä- ja yksilötapaamisia, viikonlopputapaaminen koko perheelle ja ryhmätapaaminen mielenterveysongelmista kärsivien läheisille, sekä lapsiperheiden palvelutarpeen selvittäminen.[54]
Mieli tarjoaa tukea, apua ja tietoa sekä sivuillaan, julkaisemassaan lehdessä, että järjestämällä päivystävää kriisipuhelinta.[72]
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami kokoaa yhteen omaisille tarkoitettuja jäsenyhdistyksiä.[73] Toimintaan kuuluu myös sairastuneiden lapsille tarkoitettua tukea, vaikkapa tukihenkilö, jonka tehtävä on ehkäistä lapsen puhumattomuutta, yksinäisyyttä ja toivottomuutta.[74]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Luettelo kannattaisi tarkistaa, sillä sen on tuonut IP-osoite v. 2007 epämääräisellä muokkauksella ja luettelo sisälsi ainakin yhden virheen, joka on sittemmin poistettu: diff |
Nykyisin paljon keskustelua herättävät muun muassa persoonallisuushäiriöt, koska raja persoonallisuuden piirteiden ja diagnostiset kriteerit täyttävän häiriöksi luokiteltavan sairauden välillä on joskus häilyvä.
Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:
- Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt F2
- Skitsofrenia F20
- Paranoidinen skitsofrenia F20.0
- Hebefreeninen skitsofrenia F20.1
- Katatoninen skitsofrenia F20.2
- Erilaistumaton skitsofrenia F20.3
- Skitsofrenian jälkeinen masennus F20.4
- Jäännös - residuaali - skitsofrenia F20.5
- "Skitsotyyppinen häiriö" F21
- Harhaluuloisuushäiriö - paranoia F22
- Skitsoaffektiiviset häiriöt F25
- Affektipsykoosit - esimerkiksi mania F30
- Orgaaniset eli elimellisistä syistä johtuvat psykoosit
- Kemialliset psykoosit esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä F10 johtuva Delirium Tremens F10.4
- Skitsofrenia F20
- Mielialahäiriöt - Mielialahäiriöt eli affektiiviset häiriöt F3
- Masennus - Depressio
- Mania F30
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö F31
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi I, maanis-depressiivinen sairaus F31. (0-7 eri vaiheissa sykliä)
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi II, F31.8
- Ahdistuneisuushäiriöt F4
- Yksittäinen pelko - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo
- Julkisten paikkojen pelko F40.0
- Sosiaalisten tilanteiden pelko F40.1
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, yleistynyt tuskaisuus F41.1
- Pakko-oireinen häiriö F42
- Pakkoajatuspainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.0
- Pakkotoimintopainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.1
- Pakkoajatuksina ja pakkotoimintoina ilmenevä pakko-oireinen häiriö F42.2
- Yksittäinen pelko - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo
- Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt F43
- Traumaperäinen stressireaktio F43.1
- Dissosiaatiohäiriö (konversiohäiriö)t F44
- Dissosiatiivinen muistinmenetys F44.0
- Sivupersoonahäiriö F44.81
- Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät F5
- Syömishäiriöt F50
- Syömishäiriö, laihuushäiriö, anoreksiat F50.0
- Syömishäiriö, ahmimishäiriö, bulimiat F50.2
- Syömishäiriöt F50
- Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F6
- Persoonallisuushäiriöt F60
- Epäluuloinen persoonallisuus F60.0
- Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus F60.1
- Epäsosiaalinen persoonallisuus F60.2
- Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus F60.3
- Impulsiivinen häiriötyyppi F60.30
- Rajatilatyyppi F60.31
- Huomionhakuinen persoonallisuus F60.4
- Vaativa persoonallisuus F60.5
- Estynyt persoonallisuus F60.6
- Riippuvainen persoonallisuus F60.7
- Määrittämätön persoonallisuushäiriö F60.9
- F61 Sekamuotoiset ja muut persoonallisuushäiriöt
- Persoonallisuushäiriöt F60
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
