Raamatun kirja From Wikipedia, the free encyclopedia
Psalmien kirja eli Psalmit (hepr. תהלים, Tehilim, ”Ylistykset”; m.kreik. Ψαλμοί, Psalmoi, ”Laulut”) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista. Se on Raamatun 19. kirja ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin ensimmäinen kirja. Psalmit ovat alun perin ylistyslauluja, valitusrukouksia ja katumusvirsiä, joita on laulettu kielisoitinten säestyksellä. Tunnetuimpiin psalmistoihin kuuluu Daavid.
Psalmien kirja | |
---|---|
תהלים | |
Tanak Ketuvim |
|
Raamattu Vanha testamentti |
|
Pyhän Florianuksen psalttari. |
|
Synty | |
Kirjoittaja (perint.) | useita, mm. Daavid |
Kirjoituspaikka | Israel[1] |
Ajoitus | n. 1410–430 eaa.[1] |
Teksti | |
Genre | runollinen kirja |
Alkukieli | heprea |
Lyhenne | Ps. |
Lukuja | 150 tai 151 |
Jakeita | 2 526 |
Edeltävä: < JobSeuraava: Sananl. > |
|
Kristinuskossa psalmeja on laulettu jumalanpalveluslauluina kristinuskon varhaisajoista lähtien. Nykyään psalmit ovat useiden virsien pohjana. Osa psalmeista on tulkittu myös messiaanisina ennustuksina, muun muassa Psalmi 22 sisältää Jeesuksen sanat ristillä: "Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?".[2] Psalttari on psalmit sisältävä kirja, joka on tarkoitettu niiden esittämiseen laulamalla esimerkiksi messussa.
Psalmien kirjasta on julkaistu vuonna 2024 verkossa uusi suomennos nimellä Psalmit 2024. Sen ovat suomentaneet runoilija Katja Seutu ja tutkija Kirsi Valkama.[3][4]
Perinteisesti kaikkien psalmien ajateltiin olevan Daavidin kirjoittamia, mutta nykyiset tutkijat pitävät niitä useiden kirjoittajien tai kirjoittajaryhmien tuotoksena. Osa näistä kirjoittajista on tuntemattomia.
Suurin osa psalmeista alkaa johdannolla, joka mainitsee kirjoittajan, ohjeita kuorolle, ja/tai jotain alkuperäisestä tilanteesta, jolloin psalmi on laulettu, esimerkiksi:
»Laulunjohtajalle. Säestetään kahdeksankielisillä soittimilla. Daavidin psalmi.[6]»
»Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi, rakkauslaulu. Lauletaan niin kuin "Liljat".[7]»
Näistä johdannoista ainoastaan 73 esittää kirjoittajaksi Daavidin. Joka tapauksessa on selvää, että psalmit on tallennettu kirjallisesti vasta 500-luvulla eaa., ja koska Daavid hallitsi noin vuonna 1000 eaa., häneltä peräisin olleiden psalmien on täytynyt säilyä suullisessa perimätiedossa vuosisatoja ennen niiden kirjallista tallentamista. Septuagintan versioissa johdannot ovat pidempiä, ja jokaisella psalmilla on johdanto. Septuagintan mukaisten johdantojen esimerkkejä:
»Daavidin psalmi, kun Daavid pakeni poikaansa Absalomia autiomaassa.Ps. 3 (Psalmit Septuagintan mukaan) »
»Kokonaan. Niille, jotka vielä muuttuvat. Otsikoksi. Daavidin psalmi. Opetettavaksi. Silloin kun Daavid sytytti tuleen Syyrian Mesopotamian ja syyrialaisen Soban ja Joab palasi ja löi suolalaaksossa Edomin, yhteensä kaksitoistatuhatta miestä.»
(Ps. 59 (Psalmit Septuagintan mukaan))
»Sapatinaatoksi. Kun maa oli saatu asutetuksi. Daavidin ylistyslaulu.»
(Ps. 92 (Psalmit Septuagintan mukaan))
Psalmit 39, 62 ja 77 liittyvät Jedutuniin ja on tarkoitettu laulettavaksi hänen mukaansa tai hänen kuorossaan. Psalmit 50 ja 73–83 liittyvät puolestaan kuoronjohtaja Asafiin. Psalmit 42, 44–49, 84, 85, 87 ja 88 on omistettu "Korahin pojille". Toinen aikakirja 20:19 antaa ymmärtää, että he muodostivat korahilaisten laulajien johtoryhmän.
Lopullisesti Psalmien kirja on koottu noin vuonna 175 eaa.
Psalmit voidaan jakaa erilaisiin lajityyppeihin:
Psalmeja on yhteensä kirkkokunnan tulkinnasta riippuen 150 tai 151 kappaletta. Jokainen sisältää yhden uskonnollisen ylistyslaulun, tosin muutamat psalmeista ovat hyvin pitkiä, ja niiden voidaan ajatella sisältävän useita lauluja. Psalmien numerointi eroaa jonkin verran heprealaisissa (masoreettisissa) ja kreikankielisissä (Septuaginta) versioissa. Suurin osa suomenkielisistä käännöksistä (esimerkiksi vuoden 1992 Uusi kirkkoraamattu) ja suurin osa osa muista protestanttisista käännöksistä perustuu heprealaiseen numerointiin, kun taas katoliset (esimerkiksi Vulgata) ja ortodoksiset käännökset perustuvat kreikkalaiseen numerointiin. Suomenkielinen Psalmit Septuagintan mukaan (v. 2007) on käännetty nimensä mukaisesti Septuagintasta, se noudattaa kreikkalaista psalmien numerointia.
Numerointien eroavaisuudet näkyvät tässä taulukossa:
heprealainen numerointi | kreikkalainen numerointi |
---|---|
1–8 | |
9–10 | 9 |
11–113 | 10–112 |
114–115 | 113 |
116 | 114–115 |
117–146 | 116–145 |
147 | 146–147 |
148–150 | |
(151) |
Suurin osa Septuagintan käsikirjoituksista sisältää myös psalmin 151, jonka ortodoksinen kirkko ja orientaaliortodoksiset kirkot lukevat kuuluvan Psalmien kirjaan. Juutalaiset, katolinen kirkko ja protestattiset kirkkokunnat eivät lue psalmia 151 osaksi Psalmien kirjaa ja Raamatun kaanonia.
Psalmien kirja on jaettu Pentateukin mukaan viiteen osaan, joista jokainen päättyy doksologiaan (ylistykseen) tai siunaukseen:
Psalmi 23 on tunnetuin psalmi ja yksi Raamatun tunnetuimmista kappaleista. Se alkaa sanoilla: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. (KR 1992)
Psalmi 51 (Miserere) on tunnetuin kaikista katumuspsalmeista.
Psalmi 117 on Raamatun lyhin luku.
Psalmi 118 on Raamatun keskimmäinen luku, järjestyksessään 595. luku. Sen edellä on siis 594 lukua ja sen jälkeen 594 lukua.
Psalmi 119 on pisin kaikista psalmeista ja samalla Raamatun pisin luku. Se koostuu 176 jakeesta, ryhmiteltynä 8 jakeen ryhmiin, joista kukin alkaa yhdellä heprean 22:sta aakkosesta. Myös muissa psalmeissa on aakkosten mukaisia järjestelyjä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.