Paksupäät (perhosyläheimo)
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Paksupäät (Hesperioidea) on päivällä tai hämärässä lentäviä perhoslajeja sisältävä perhosten yläheimo.
| Paksupäät | |
|---|---|
 Mustatäplähiipijä (Carterocephalus silvicola) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Paksupäät Hesperioidea |
| Heimo: |
Paksupääperhoset Hesperiidae Latreille, 1809 |
| Katso myös | |
|
|
|
Paksupäihin kuuluu noin 4 000 pientä tai keskikokoista perhoslajia, jotka kaikki kuuluvat heimoon, paksupääperhoset Hesperiidae. Yläheimoon kuuluvien lajien määrä on suurin Amerikoissa, joiden trooppisilla alueilla tavataan myös hyvin läheistä sukua olevan Hedyloidea-yläheimon lajeja. Vaikka paksupäät eroavat kehityshistorialtaan ja monien tuntomerkkien suhteen varsinaisista päiväperhosista (Papilionoidea), ne usein esitetään silti päiväperhosina.[1]
Paksupäillä on nuijamaiset tuntosarvet, kuten kaikilla päiväperhosillakin. Niillä on ryhmän nimen mukaisesti leveä pää ja tuntosarvet ovat vähintään kahden tuntosarvien tyvijaokkeen mitan päässä toisistaan. Vartalo on lihaksikas ja keskiruumiissa on laaja, Y-kirjaimen muotoinen hartialevy. Paksupäiden etu- ja takasiipeä yhdistää hakanen, jollaista varsinaisilla päiväperhosilla ei ole. Lepäävä perhonen pitää siipiään tunnusomaisessa asennossa, jossa etusiivet ovat pystyssä ja takasiivet levällään. Toukalla on pään ja muun vartalon välillä kaulamainen kaventuma. Aikuiset paksupäät syövät kukkien mettä, toukat elävät ravintokasveilla vapaina.[1]
Paksupäitä on Euroopassa yli 40 lajia. Suomessa on tavattu yksitoista lajia, joista heinähiipijä on harvinainen harhailija.[2][3] Valkotäpläpaksupää on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
