From Wikipedia, the free encyclopedia
Neuropeptidit ovat peptidirakenteisia hermokudoksissa esiintyviä neuroregulaattoreita eli hermoston toimintaan vaikuttavia viestimolekyylejä. Niiden vaikutukset neurotransmissioon ovat lähinnä moduloivia eli ne hienosäätävät muiden neurotransmittereiden eli hermoston välittäjäaineiden vaikutuksia. Ne voivat joko vahvistaa tai heikentää hermoimpulsseja. Neuropeptidejä tunnetaan nykyisin toistasataa erilaista.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Neuropeptidejä valmistetaan hermosolujen soomaosien eli soluruumiiden ribosomeissa syntetisoituja proteiineja eli prepro- ja prohormoneita entsymaattisesti pilkkomalla. Pienemmät neurotransmitterit, kuten esimerkiksi γ-aminovoihappo, dopamiini ja serotoniini, puolestaan valmistetaan aminohappoja entsymaattisesti muokaten. Soomaosasta neurotransmitterit sitten kuljetetaan hermosolun ulokkeisiin eli tuojahaarakkeisiin ja viejähaarakkeeseen ja varastoidaan synapsi- eli varastorakkuloihin.
Neuropeptidit esiintyvät usein samoissa hermosoluissa pienempien välittäjäaineiden kanssa. Ne voivat vapautua synapsirakoon samasta varastorakkulasta. Esimerkki eksitoivasta pienimolekyylisen neurotransmitterin ja neuropeptidin yhteisvälityksestä eli kotransmissiosta ovat postganglionaaristen sympaattisten hermopäätteiden noradrenaliini ja neuropeptidi Y (NPY). Kun sympaattisen hermoston aktiivisuus on vähäinen, hermopäätteestä vapautuu vain noradrenaliinia. Kun aktiivisuus lisääntyy, NPY:tä vapautuu voimistamaan noradrenaliinin postsynaptisia vaikutuksia, esimerkiksi verisuonia supistavaa vaikutusta. Inhibitorisesta kotransmissiosta on esimerkkinä asetyylikoliinin ja galaniini nimisen neuropeptidin yhteistoiminta Meynertin tumakkeessa. Kyseisen tumakkeen ärsytyksessä vapautuu asetyylikoliinia. Kun ärsytys voimistuu, alkaa vapautua galaniinia, joka estää asetyylikoliinin vapautumista.
Neuropeptidit välittävät vaikutuksensa suurimmaksi osaksi G-proteiinikytkentäisten reseptorien kautta. Muille neurotransmittereille kuuluvat inaktivointikeinot ja takaisinotto soluun usein puuttuvat neuropeptideiltä.
Vaikka neuropeptidivälittäjäaineita on runsaasti ja ne ovat elimistön toiminnoille tärkeitä, niiden kaltaisia lääkkeitä on varsin vähän. Syynä ovat imeytymis- ja stabiilisuusongelmat sekä peptidirakenteiden syntetisoinnin kalleus. Peptidit hajoavat nopeasti niin suolessa kuin verenkierrossakin ja suurina molekyyleinä ne eivät imeydy helposti elimistön kalvojen saatikka veri-aivoesteen läpi. Kalleutta voisi helpottaa yhdistelmä-DNA-teknologia. Lääkekehityksessä onkin peptidirakenteiden sijasta ei-peptidirakenteisia neuropeptidien reseptorinsalpaajia. Esimerkki kehitetystä neuropeptidisalpaajasta on aprepitantti, joka salpaa substanssi P:n NK1-reseptoreita.
Neuropeptidejä tunnetaan tällä hetkellä toista sataa erilaista. Ne muodostavat perheitä rakenteellisen samankaltaisuuden perusteella. Biologinen aktiivisuus voi poiketa perheenjäsenten välillä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.