Nanboku-chō-kausi
From Wikipedia, the free encyclopedia
Nanboku-chō-kausi (jap. 南北朝時代, Nanboku-chō-jidai) eli ”eteläisen ja pohjoisen hovin kausi” oli Japanin historian noin 60 vuoden pituinen aikakausi, joka kesti vuodet 1336–1392. Sitä voidaan pitää osana pidempää Muromachi-kautta tai omana siitä erillisenä aikakautenaan. Nanboku-chō-kausi alkoi keisari Go-Daigon yrittämästä keisarinvallan palauttamiseen tähdänneestä Kenmu-restauraatiosta vuosina 1333–1336. Restauraation epäonnistuttua keisari joutui pakenemaan hoveineen Kiotosta Yoshinoon. Ashikaga-klaanin pää Ashikaga Takauji perusti samalla Kiotoon uuden sotilashallinnon ja keisarihuoneen. Kahden hovin välinen konflikti ratkesi vasta vuonna 1392.[1][2]