Naamiovesikäärme
From Wikipedia, the free encyclopedia
Naamiovesikäärme[2] eli intianvesikäärme[3] (Homalopsis buccata) on vesivaletarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji. Sitä tavataan Bangladeshista, Kambodžasta, Indonesiasta (Jaava, Kalimantan, Sulawesi, Sumatra), Malesiasta, Myanmarista, Thaimaasta ja Vietnamista.[1]
Naamiovesikäärme | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
Heimo: | Vesivaletarhakäärmeet Homalopsidae |
Suku: | Homalopsis |
Laji: | buccata |
Kaksiosainen nimi | |
Homalopsis buccata |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Naamiovesikäärme Wikispeciesissä |
|
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvoIUCN-testi OK |
Naamiovesikäärmeen väritys on melko vaihtelevaa. Poikaset ovat kynän paksuisia, väriltään tummanruskeita tai mustia, ja niillä on oransseja, punaisia tai vaaleita juovia mustilla reunoilla. Aikuiset ovat yksivärisen ruskeita tai harmaita ja juovitukseltaan haaleampia kuin poikaset. Vatsapuoli on valkeahko. Naamiovesikäärmeen tunnistaa sen leveän, kolmiomaisen pään kuviosta. Sen silmän läpi kulkee ruskea viiva, joka muodostaa W-kirjaimen muotoisen tumman naamion. Aikuinen naamiovesikäärme on ihmisen kyynärvarren tai jalan paksuinen, tavallisesti 70 senttiä pitkä, mutta se voi kasvaa noin 120-senttiseksi. Laji on lievästi myrkyllinen.[4][5][6]
Naamiovesikäärme elää sekä luonnollisissa että keinotekoisissa makea- ja murtovetisissä vesimuodostumissa, kuten joissa, soissa, kanavissa, lammissa ja metsävirroissa. Se viettää suurimman osan ajastaan vedessä tai rannalla pienissä koloissa. Se on aktiivinen yöllä. Naamiovesikäärme syö pääasiassa pieniä kaloja, sammakoita ja nuijapäitä, mahdollisesti myös äyriäisiä. Sitä pidetään tuhoeläimenä kalanviljelylaitoksissa. Naaras synnyttää 2–20 elävän poikasen poikueen.[1][4][5][6]