![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Manidae.jpg/640px-Manidae.jpg&w=640&q=50)
Muurahaiskävyt
Muurahaisia syöviä nisäkkäitä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Muurahaiskävyt (Pholidota) ovat muurahaisia syöviä hampaattomia ja pitkäkielisiä nisäkkäitä, joiden koko ruumista vatsaa lukuun ottamatta peittää keratiinista koostuvien kovien, teräväreunaisten ja käpyjen suomuja muistuttavien levyjen muodostama panssari. Muurahaiskävyt ovat ainoita nisäkkäitä, joilla on tällainen puolustuspanssari. Petoja vastaan ne puolustautuvat kääriytymällä palloksi kuten vyötiäiset, mutta eivät ole niille läheistä sukua. Muurahaiskäpyjä elää Afrikassa Saharan eteläreunan ja Etelä-Afrikan valtion pohjoisrajan välisellä alueella. Aasiassa niitä elää Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa.
Muurahaiskävyt | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Synnyttävät nisäkkäät Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: |
Muurahaiskävyt Pholidota Weber, 1904[1] |
Heimo: |
Muurahaiskävyt Manidae Gray, 1821 |
Suku: |
Muurahaiskävyt Manis Linnaeus, 1758 |
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Muurahaiskäpyjen lahkoon kuuluu kahdeksan lajia, joista neljä elää Afrikassa ja neljä Aasiassa. Niistä suurikokoisin on jättiläismuurahaiskäpy (Manis gigantea). Muurahaiskävyillä on neljä jalkaa, mutta liikkuessaan maalla nopeasti ne kävelevät vain takajaloillaan ja pitävät lyhyitä eturaajojaan rintansa edessä. Etujalkoja ja teräviä kynsiä ne käyttävät kaivamiseen ja puissa kiipeämiseen.
Suoranainen uhka on (sala)metsästys, joka liityy lajin käyttöön sekä ravintona että perinteisessä lääketieteessä Aasiassa.