harmaahanhiin kuuluva lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Metsähanhi (Anser fabalis) on hanhiin kuuluva lintulaji, joka elää Euraasian pohjoisosissa.
| Metsähanhi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Alaheimo: | Hanhet Anserinae |
| Suku: | Harmaahanhet Anser |
| Laji: | fabalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anser fabalis |
|
_distribution_map.png) |
|
| Alalajit[3] | |
|
|
| Katso myös | |
Metsähanhia on kahta alalajia. Metsähanhen nimialalaji on taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis), jonka yleisväri on harmaanruskea, pää on tummempi ja valkeassa pyrstössä on tumma kärkivyö. Sen nokka on pitkä, tyvestä musta ja kärjestä keltainen. Jalat ovat oranssinkeltaiset. Pituus on 75–82 cm, siipien kärkiväli 160 cm, paino 1,7–3,6 kg. Lentoääni on nenäsointinen ka-gia, ga-ga-gia / ka-ga-ga, ka-ga. Yhteysääni matala tjö-tjö, tjö-tjö-tjöt. Toinen alalaji tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus) on hyvin samannäköinen, mutta pienempi ja lyhytkaulaisempi. Sen nokka on pienempi ja värityksessä on enemmän mustaa.
Vanhin suomalainen rengastettu metsähanhi on tavattu elossa 19 vuotta 7 kuukautta 22 päivää poikasena tapahtuneen rengastuksen jälkeen[4]. Euroopan vanhin oli saksalainen hanhi, joka löydettiin kuolleena 25 vuotta 7 kuukautta rengastuksen jälkeen[5].
Metsähanhi pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ja talvehtii etelässä. Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteis-Venäjän metsähanhia muuttaa Suomen eteläosien yli arviolta 40 000 – 60 000 yksilöä. Suomessa laji on ennen kaikkea Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä. Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu 1 700 – 2 500 paria ja laji on luokiteltu vaarantuneeksi.[6] Myös sen metsästykselle on asetettu rajoituksia ja kieltoja.[7] Tällä hetkellä pyritään löytämään luotettavia tapoja arvioida pesimäkannan kokoa ja kehityssuuntaa, sekä tilastoimaan vuosittainen metsähanhisaalis tarkemmin.
Euroopan pesimäkannaksi on karkeasti arvioitu 2 700 – 3 640 paria, joista valtaosa pesii Suomessa. Euroopanpuoleisella Venäjällä pesii arviolta noin 140 000 paria. Koko maailman populaatiosta ei ole tarkkoja tietoja, yhden arvion mukaan sen koko olisi noin 800 000 yksilöä. Tundrametsähanhia pesii Suomessa vain jokusia pareja pohjoisimmassa Lapissa. Venäjällä se on kuitenkin runsas ja kannan katsotaan olevan vakaa tai kasvava. Sen sijaan taigametsähanhi, joita Suomen pesimälinnut pääosin ovat, on taantunut viime vuosikymmeninä. Tähän viittaavat varsinkin talvehtimisalueilla tehdyt laskennat, joiden mukaan 1990-luvun puolivälissä talvehtimisalueilla oleili noin 100 000 taigametsähanhea, mutta 2011 enää noin 45 000 yksilöä[8]. Suomalaisten rengastusaineistojen perusteella on todettu metsähanhella hyvin suurta aikuisten lintujen kuolleisuutta (30–35 % vuosittainen kuolleisuus)[9]. Metsästyksen ja soiden ojitusten on Suomessa arvioitu olevan metsähanhien kantaan voimakkaimmin vaikuttavia tekijöitä.
Laulujoutsenta on epäilty yhdeksi metsähanhen kilpailijaksi, joka sukupuuton partaalta palatessaan olisi syrjäyttänyt metsähanhen joiltain paikoin[10]. Laulujoutsenen merkityksestä metsähanhelle ei kuitenkaan ole paljoakaan tutkimustietoa. On myös pohdittu isojen vesilintujen välisen kilpailun merkitystä talvehtimisalueella, useiden muiden lajien runsastuttua viime vuosikymmeninä. Myös monet hanhia tai niiden poikasia saalistavat petoeläimet, kuten suurpedot, kotkat ja ketut sekä supikoirat ovat runsastuneet viime vuosikymmeninä. Suomen kantaan saattaa vaikuttaa myös Venäjän puolella tapahtuva kuolleisuus, varsinkin kun osa suomalaisista hanhista siirtyy sulkasatoajaksi Venäjälle[11].
Metsähanhen luontaista elinympäristöä ovat tundra ja taiga sekä pohjoisen aapasuot. Suomessa lajia esiintyy erityisesti vetisillä aapasoilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja lisäksi rimpisoilla Etelä-Lapissa ja peräpohjolassa. Muuttomatkoilla metsähanhet lepäilevät peltoaukeilla, eritoten Pohjanmaalla.
Metsähanhen pesä sijaitsee mättäällä suolla, joskus metsässä tai hakkuuaukealla, usein pensaan tai puun juurella. Naaras munii huhtikuun lopulla 4–6 munaa, joita naaras hautoo 27-29 vuorokautta ja koiras vahtii. Poikaset oppivat lentämään noin 40 päivän ikäisenä. Poikaset pysyvät vanhempiensa seurassa kesän ja seuraavat niitä syysmuutolla ja talvehtimisalueella kevääseen saakka.
Metsähanhi saavuttaa sukukypsyyden 3-vuotiaana.
Pesimäaikana metsähanhen ravintoa ovat sarat tai muut kosteikkokasvit, ja muuttoaikana viljanjyvät, orasruoho, apila sekä muut vehreät ruohot.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
