From Wikipedia, the free encyclopedia
Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–41 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 11. kausi. Kaudella 1940–41 Mestaruussarja pelattiin kahdeksan joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Sarjan aloittaminen talvisodan jälkeisissä olosuhteissa keväällä 1940 oli epävarmaa, ja Palloliitto päättikin edustajakokouksessaan 28. huhtikuuta 1940 siirtää sarjan alkua toukokuulta elokuulle. Samalla sarjan päätös siirtyi keväälle 1941 ja ennen sarjojen alkua päätettiin järjestää ylimääräinen cup-kilpailu.[1] Mestaruussarja jouduttiin kuitenkin keskeyttämään edelliskauden tapaan, kun jatkosotaa edeltäneet ylimääräiset kertausharjoitukset alkoivat 18. kesäkuuta 1941.[2]
| Mestaruussarjan kausi 1940–41 | |
|---|---|
| Joukkueiden määrä | 8 |
| Ajankohta |
2. elokuuta 1940− 15. kesäkuuta 1941 |
| Mestari |
TPS 2. Mestaruussarjan mestaruus 3. Suomen mestaruus |
| Toinen sija | VPS |
| Kolmas sija | Sudet |
| Pudonneet joukkueet |
Toverit HPS |
| Ottelut | 52 |
| Maalit | 242 (4,7 per ottelu) |
| Paras maalintekijä | Olavi Valtonen (14) |
| Suurin kotivoitto | TPS−KIF 9−1 |
| Suurin vierasvoitto | KIF−TPS 2−8 |
| Eniten maaleja ottelussa | Sudet−KIF 7−4 |
| Alempi sarjataso | B-sarja |
|
← 1939 |
1943–44 → |
Sodan vuoksi sarjaa ei voitu pelata loppuun vuoden 1941 aikana ja neljä ottelua jäi kokonaan pelaamatta. Palloliiton edustajakokous päätti 21. joulukuuta 1941, että kauden 1940–41 Mestaruussarja on päättynyt.[3] Mestaruussarjan ja Suomen mestaruuden voitti TPS, joka varmisti Palloliiton päätöksen myötä kolmannen mestaruutensa. Toverit ja HPS putosivat Suomensarjaan kesällä 1943 pelatun karsintasarjan kautta.
Mestaruussarjan maalikuninkuuden kaudella 1940–41 voitti TPS:n Olavi Valtonen 14 maalilla.[4]
Mestaruussarjaan osallistui kahdeksan joukkuetta, joista kuusi kaudelta 1939 ja kaksi nousijaa kauden 1939 Itä–Länsi-sarjasta. Itä–Länsi-sarjan voittaja Sudet nousi suoraan ja toiseksi sijoittunut KIF karsinnan kautta. Nousijajoukkueet korvasivat edellisellä kaudella viimeiseksi jääneet KPT:n ja Reipaan.[5]
Lähde: Jalkapallokirja 1943–44[6]
(M) = Suomen mestari
Mestaruussarjasta 1940–41 piti alun perin pudota kaksi viimeistä joukkuetta, mutta sarjan jäätyä kesken Palloliitto päätti edustajakokouksessaan 13.12.1942 järjestää karsintasarjan ennen kauden 1943–44 alkua. Karsintasarjaan osallistui Mestaruussarjan kolme viimeistä joukkuetta ja se pelattiin kesällä 1943.[7][8]
| Koti \ Vieras1 | TPS | VPS | SUD | HIFK | HJK | HT | KIF | HPS |
| TPS | 4–0 | 3–0 | 1–3 | 5–1 | 1–0 | 9–1 | 5–0 | |
| VPS | 3–0 | 2–2 | 1–1 | 5–2 | 4–0 | 1–0 | ||
| Sudet | 2–5 | 3–3 | 0–4 | 1–1 | 3–0 | 7–4 | 6–0 | |
| HIFK | 2–2 | 0–3 | 3–2 | 4–2 | 4–1 | 1–3 | ||
| HJK | 0–3 | 0–2 | 1–2 | 3–2 | 4–2 | 4–1 | 3–3 | |
| Toverit | 2–6 | 1–0 | 1–2 | 2–5 | 3–0 | 2–2 | 3–3 | |
| KIF | 2–8 | 3–4 | 2–4 | 5–2 | 1–0 | 3–3 | ||
| HPS | 1–4 | 1–4 | 2–4 | 2–3 | 0–1 | 0–1 |
Lähde: Jalkapallokirja 1940–41[9]; Jalkapallokirja 1943–44[6]
1 Kotijoukkue vasemmanpuoleisessa sarakkeessa.
Värit: Sininen = kotivoitto; Keltainen = tasapeli; Punainen = vierasvoitto.
Pelaamatta jääneet ottelut: 17. kesäkuuta KIF–HJK; 20. kesäkuuta HIFK–Toverit sekä 22. kesäkuuta HPS–TPS ja VPS–HJK.[10]
| Pelaaja | O | M |
|---|---|---|
 Armas Palmroos (mv) |
13 | 0 |
| Tauno Aitio |
13 | 0 |
| Veikko Asikainen |
13 | 0 |
| Paavo Heinonen |
13 | 0 |
| Anton Honka |
13 | 13 |
| Keijo Kihlman |
8 | 4 |
| Lauri Lehtinen |
13 | 10 |
| Ilmari Oksanen |
13 | 1 |
| Urho Teräs |
12 | 9 |
| Olavi Valtonen |
12 | 14 |
| Vieno Viekki |
13 | 0 |
Lähteet: Suomen mestaruuskilpailut ja mestarit 1908−2002, Jalkapallon pikkujättiläinen; Pelimiehet − Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006.[11]
Joukkueessa pelasi myös Akseli Honka (7/0).[12]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
