Maurya-valtakunta
intialainen suurvalta 324 eaa.–184 eaa. / From Wikipedia, the free encyclopedia
Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista mahtavin niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Sen pääkaupunki oli Pataliputra. Valtakunnan perusti vuonna 324 eaa. Chandragupta Maurya, joka oli syrjäyttänyt Nanda-dynastian ja hallitsi aluetta Magadhassa, Intian itäosassa nykyisten Bengalin ja Biharin alueella.
Maurya-valtakunta |
|
---|---|
324 eaa.–184 eaa. |
|
Pääkaupunki | Pataliputra |
Uskonnot | hindulaisuus, jainalaisuus ja buddhalaisuus |
Edeltäjä(t) | Nanda-dynastia |
Seuraaja(t) | Shunga-dynastia |
Infobox OK |
Maurya alkoi nopeasti laajentua länteen hyödyntämällä taitavasti Aleksanteri Suuren makedonialaisten ja persialaisten armeijoiden aiheuttamaa sekasortoa. Vuoteen 305 eaa. mennessä valtakunta oli laajentunut käsittämään koko Luoteis-Intian. Kuningas Ašoka viimeisteli valtakunnan laajenemisen valloittamalla Kalingan verisessä sodassa. Intian niemimaan eteläkärkeen jäi kaksi itsenäistä valtiota, muuten maa kuului Mauryalle.
Maurya-dynastian hallitessa Intian talous kukoisti ja kauppa ja maanviljely kehittyivät yhtenäisen hallinnon suojeluksessa. Kalinga-sodan jälkeen maassa oli puoli vuosisataa kestänyt rauha. Chandragupta Mauryan viehtymys jainalaisuuteen edesauttoi sosiaalisia ja uskonnollisia uudistuksia, kun taas Ašokan buddhalaisuus toi väkivallattomuuden ja sosiaalisen ja poliittisen sovun kansallisiksi ihanteiksi.