Matthias Alexander Castrén
suomalainen kieltentutkija ja etnografi / From Wikipedia, the free encyclopedia
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki[1]) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja. Castrénin tutkimukset loivat pohjaa muun muassa fennougristiikalle ja etnolingvistiikalle.
Pikafaktoja Henkilötiedot, Koulutus ja ura ...
Matthias Alexander Castrén | |
---|---|
M. A. Castrén, Erik Johan Löfgrenin vuonna 1859 postuumisti maalaama muotokuva. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. joulukuuta 1813 Tervola |
Kuollut | 7. toukokuuta 1852 (38 vuotta) Helsinki |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto |
Instituutti | Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto |
Tutkimusalue | kielitiede, etnografia |
Tunnetut työt |
14 kielen kieliopit Kalevalan ruotsinnos |
Infobox OK |
Sulje
Hän teki kaksi matkaa Siperiaan, jossa tutki useita alueen kieliä. Hän työsti lopulta peräti 14 siperialaisen kielen kieliopit. Castrén keräsi matkoiltaan myös laajan kansatieteellisen ja arkeologisen kokoelman. Ennen Siperian-matkojaan hän oli tutkinut saamelaisia ja runonlauluperinnettä. Tutustuttuaan vienalaiseen runokieleen Castrén kirjoitti kehutun ruotsinnoksen Kalevalasta.