Ménièren tauti
sisäkorvan sairaus / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, jonka keskeisimmät piirteet ovat korvan soiminen ja paineentunne, toistuvat kiertohuimauskohtaukset ja kuulon heikkeneminen toispuolisesti ja matalista taajuuksista (alle 2000 Hz) alkaen.[1] Tautia on kutsuttu kolmen H:n sairaudeksi (humina, huonokuuloisuus ja huimaus)[2] ja sen kuvasi ranskalainen Prosper Ménière vuonna 1861.
Pikafaktoja Luokitus ...
Ménièren tauti | |
---|---|
Sisäkorva. Simpukan (engl. cochlea) häiriöt aiheuttavat Ménièren taudin kuulo-oireet ja kaarikäytävien (engl. semicircular ducts) häiriöt huimausoireet. |
|
Luokitus | |
ICD-10 | H81.0 |
ICD-9 | 386.0 |
OMIM | 156000 |
MedlinePlus | 000702 |
MeSH | D008575 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Infobox OK |
Sulje