Ruotsin suomalaisissa lääneissä ruotsinlipun liputtaminen päättyi käytännössä 7. syyskuuta 1809 Ruotsin ja Venäjän rauhansopimukseen.
Suomessa käytössä ollut Elias Brennerin vaakunamalliin pohjautuva Suomen vaakuna jota on käytetty 1600-luvun loppupuolelta vuoteen 1889-luvulle saakka.
Lähetyskunnan matkustaminen Suomesta Pietariin tapahtui vaiheittain, ensimmäiset edustajat (kuten. C. E. Mannerheim, ym. muita jäseniä) saapui Pietariin 25. ja 26. lokakuuta 1808, heistä lähes kaikki (pois lukien Haartman ja Rehbinder) palasi suomeen 7. tammikuuta 1809, myöhemmin joulukuun lopulla ja 1809 tammikuun alussa lähetyskuntaan liittyneet jäsenet, palasivat Suomeen helmikuun lopussa.
Venäjän 21. helmikuuta 1808 aloittaman Suomen sodan aikana, keisari Aleksanteri I määräsi valloitettujen ruotsisuomalaisten maakuntien nimeämisen jo sodan aikana J: 24. joulukuuta 1808 / G: 5. tammikuuta 1809. Ruotsin hävittyä Suomen maarajoista ja alueuovutuksista neuvoteltiin rauhansopimuksessa17. syyskuuta1809Haminassa. (tällöin piityi tuntemamme suomineidon maaraja käsivarrella).