putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Leveäosmankäämi (Typha latifolia) on osmankäämeihin kuuluva monivuotinen, ilmaversoinen kasvi, jota kasvaa kosteissa paikoissa. Laji on yleinen suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.
| Leveäosmankäämi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Osmankäämikasvit Typhaceae |
| Suku: | Osmankäämit Typha |
| Laji: | latifolia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Typha latifolia |
|
| Katso myös | |
Leveäosmankäämi kasvattaa 1,5–2 metriä pitkän, paksun varren. Juurakko on suikerteleva ja sen sisus on taikinamainen. Pitkät, vaalean sinivihreät lehdet kasvavat kaljussa varressa vuorottain, enimmäkseen varren tyviosasta. Tavallisesti ne eivät ulotu kukinnon tasalle. Lehdet ovat tavallisesti 1–2 cm leveitä, tasasoukkia, litteitä, jäykähköjä ja hohkaisia. Lehden tuppi on pitkä ja tiiviisti vartta ympyröivä. Lehden kärkiosa ei ole kierteinen. Varren kärjessä sijaitseva tiivis, lieriömäinen kukinto on kaksiosainen. Hedekukat sijaitsevat kukinnon yläosassa ja emikukat alaosassa. Hede- ja emikukat ovat toisissaan kiinni. Mustanruskea emikukkaosa kasvaa 10–25 cm pitkäksi ja 2–3 cm paksuksi. Leveäosmankäämi kukkii Suomessa heinä-elokuussa.[2] Suurimmissa kukinnoissa voi olla jopa yli 100 000 pientä kukkaa.[3]
Leveäosmankäämi muistuttaa suuresti lähisukulaistaan kapeaosmankäämiä (T. angustifolia), mutta jälkimmäisen lehdet ovat kapeampia ja hede- ja emikukkaosat toisistaan erillään. Lajit voivat myös risteytyä keskenään.[2]
Leveäosmankäämiä tavataan koko Euroopassa aivan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu satunnaisempana Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Lajia tavataan myös paikoitellen Siperiassa. Leveäosmankäämiä kasvaa myös suurimmassa osassa Pohjois-Amerikan mannerta pohjoisimpia ja lounaisimpia osia lukuun ottamatta.[4] Suomessa leveäosmankäämi on paikoitellen erittäin yleinen linjan Oulu–Lieksa eteläpuolella. Runsaimmillaan laji on Varsinais-Suomessa. Pohjoisimmat havainnot lajista on Etelä-Lapista.[5] Leveäosmankäämi on Suomessa viime vuosikymmeninä yleistynyt ja levinnyt pohjoiseen päin muun muassa liikenteen mukana.[6]
Leveäosmankäämin tyypillisiä kasvupaikkoja ovat järvien, jokien ja murtovesilahtien matalavetiset rannat, ojat, lammikot ja kaivannot. Joskus laji kasvaa myös märällä maalla.[2]
Leveäosmankäämiä on aikaisemmin käytetty moneen eri tarkoitukseen. Kasvin lehtiä on käytetty mattojen raaka-aineeksi ja tynnyreiden tiivistämiseen.[4] Kukintoja on puolestaan käytetty tyynyjen täytteenä untuvien kanssa. Leveäosmankäämin paksua juurta on myös entisaikoina käytetty hätäravintona. Myös kasvin pieniä kevätversoja voi syödä raakana tai keitettynä. Nykyään leveäosmankäämiä viljellään jonkin verran koristekasvina ja käytetään kuivakukkana.[3][7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
