Lauri Jäntti
suomalainen ekonomi, kustantaja ja kanslianeuvos From Wikipedia, the free encyclopedia
suomalainen ekonomi, kustantaja ja kanslianeuvos From Wikipedia, the free encyclopedia
Lauri Jäntti (7. elokuuta 1909 Porvoo – 12. elokuuta 2006 Helsinki) oli ekonomi, kustantaja ja kanslianeuvos, joka loi muun muassa Sininen kirja -hakemistoteoksen.
Lauri Jäntti syntyi WSOY:n kirjallisen johtajan, sittemmin pitkäaikaisen toimitusjohtajan, Jalmari Jäntin ja Hildur Kaleniuksen perheeseen. WSOY:n pitkäaikainen pääjohtaja Yrjö A. Jäntti oli Lauri Jäntin veli. Jäntti kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon suomalaisessa yhteiskoulussa 1928 ja valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1931.
Jäntti toimi Sininen kirja oy:n prokuraattorina ja johtokunnan jäsenenä 1932–1946 ja johtokunnan puheenjohtajana 1946–1953. Yhtyneet Kuvalehdet oy:n apulaisjohtajana hän oli 1934–1960 ja varatoimitusjohtajana 1960–1969. Hänen luottamustoimenaan oli muun muassa WSOY:n hallintoneuvoston jäsenyys 1960–1972 ja 1974–1980. Jäntti oli sotilasarvoltaan majuri ja hän toimi sotien aikana tykistöpatterin päällikkönä Raskas patteristo 14:ssä, joka kuului aluksi Päämajan tykistöreserviin, sittemmin Panssaridivisioonaan. Puoluekannaltaan hän oli kokoomuslainen.
Alkuvuonna 1972 suomalaista kulttuurielämää väritti WSOY:n sisäinen kiista, jossa toisena osapuolena oli professori Ilmari Melanderin johtama yhtiön hallintoneuvosto, toisena pääjohtajan paikalta irtisanoutunut Hannu Tarmio. Tässä kiistassa veljekset Lauri ja Yrjö A. Jäntti tukivat Tarmiota. Kiista päättyi hallintoneuvoston erottamiseen ja siihen, että Tarmio suostui palaamaan pääjohtajan paikalle.[1]
Jäntti perusti nimeään kantavan Lauri Jäntin säätiön suomenkielisen tietokirjallisuuden edistämiseksi 1983, jolloin hän lahjoitti säätiön peruspääomaksi kaikki omistamansa WSOY:n osakkeet ja kirjojensa tekijänpalkkiot. Hän toimi säätiön hallituksen puheenjohtajana 1983–1996, hallituksen jäsenenä 1996–2001 ja sen jälkeen säätiön kunniapuheenjohtajana.
Jäntti oli myös intohimoinen keräilijä. Hän innostui vanhojen esineiden keräilystä jo varsin varhain. Ensimmäiset esineet kokoelmiinsa hän hankki jo ennen sotia. Kertomansa mukaan hän jo ensimmäisillä palkkarahoilla osti taidetta ja vanhoja esineitä. Kaupunkilaispoika Lauri Jäntti innostui talonpoikaiskulttuurista ja sen keräilystä toden teolla avioiduttuaan Kuuskosken kartanon tyttären Maija-Leena Kuuskosken kanssa 1934.
Hän kertoo kierrelleensä aina vapaa-aikoinaan löytöretkillä vanhain tavaroiden liikkeissä sekä huuto- ja romukaupoissa Helsingissä ja eri puolilla Lounais-Suomea. Liikkuessaan ympäri Suomea hänellä oli kyky löytää kokoelmaan sopivia esineitä yllättävistäkin paikoista.
Kokoelma sijoitettiin Kuuskosken pirttirivinä tunnettuun rakennukseen. Se oli kartanon palkollisten arkisen aherruksen keskus, kunnes se jäi tyhjilleen pian sotien jälkeen. Siitä lähtien talo sai rapistua käyttämättömänä kunnes Lauri Jäntin puoliso, Leena Jäntti (s. Kuuskoski) lunasti sen veljeltään vuonna 1963. Rakennuksen kunnostaminen – rakennusta oli käytetty välillä jopa kanalana – kesti heiltä vuoteen 1967. Koskipirtti oli alkuvuosina kesäkahvilana. Pihapiirissä sijaitseva entinen meijerirakennus avattiin muutamaa vuotta myöhemmin nykyisenä Museotalona. Nykyisin Lauri Jäntin kokoelman omistaa Koskipirtin museosäätiö. Toiminnasta vastaa Jänttien tytär Marjukka af Heurlin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
