Larissa (Pelasgiotis)
antiikin aikainen kaupunki Thessaliassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Larissa (m.kreik. Λάρισσα, myös Larisa, Λάρισα, Lareisa, Λάρεισα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Lárisan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]
Larissa oli antiikin ajan Thessalian merkittävin kaupunki. Se toimi Pelasgiotiin alueen ja sitten koko Thessalian liiton keskuksena,[1][7] ja myöhäisantiikin aikana Thessalian provinssin hallinnollisena keskuksena.[8]
Larissa sijaitsi Pelasgiotiin alueella, suunnilleen Thessalian itäisen tasangon keskellä. Se oli rakennettu Peneios (nyk. Pineiós) -joen etelärannalle. Larissan akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi noin 96 metriä korkea kukkula kaupunkialueen luoteisosassa.[2][3][9]
Larissan kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Larissaia (Λαρισσαία). Sen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Alueelta tunnetaan ainakin yksi muu paikannimi, Khalkai (Χαλκαί). Se sijoitetaan nykyiseen Níkaiaan.[1] Kaupunkia ympäröinyt tasankoalue oli hedelmällistä viljelymaata.[3] Larissan kautta kulkivat pääreitit eteläisemmän Kreikan ja Makedonian välillä, ja toisaalta Thessalian poikki Pagasainlahdelle.[2]
Esihistoria ja mytologia
Larissan paikka ja tasanko asutettiin esihistoriallisella kaudella.[2] Larissan kaupungin perustajana pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa Akrisiosta.[3][10] Homeros ei mainitsee Larissaa. Joskus sen on ehdotettu olleen sama paikka kuin hänen mainitsemansa Argos Pelasgikon eli ”Pelasginen Argos”, mutta se oli enemmän alueen kuin paikan nimi. Larissa on yhdistetty myös Homeroksen mainitsemaan Argissaan,[3][11] mutta se katsotaan yleensä samaksi kuin Argura.[12]
Kaupungin nimi oli yleinen pelasgisilla kaupungeilla, ja todennäköisesti tarkoitti pelasgien kielessä kaupunkia tai linnoituspaikkaa.[3][13] Siksi mytologiassa Larissa esitetään nymfinä, joka oli joko Pelasgoksen[3][14] tai pelasgilaisen Piasoksen tytär.[3][15]
Arkaainen ja klassinen kausi
Larissan tasangon alkuperäisiä asukkaita olivat perrhaibit. Larissalaiset osaksi karkottivat nämä alueelta ja osaksi alistivat heidät alaisuuteensa.[1][3][16] 600-luvun eaa. lopulta Larissa nousi Thessalian polisten eli kaupunkivaltioiden johtoon. 500- ja 400-luvuilla eaa. se toimi Pelasgiotiin, joka oli yksi Thessalian tetrarkian neljästä osasta, pääkaupunkina, ja 300-luvulla eaa. Thessalian polisten liiton Thessalian liiton keskuksena.[7]
Aristoteleen mukaan Larissan valtiomuoto oli oligarkkinen.[17] Kaupungin keskeisin suku oli aristokraattinen aleuadien (Aleuadai) suku.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Larissaios (Λαρισσαῖος) ja Larisaios (Λαρισαῖος).[3] Larissa löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Näin se oli ensimmäinen rahaa lyönyt thassalialaiskaupunki. Ennen persialaissotia rahat olivat persialaisen standardin ja sodan jälkeen aiginalaisen standardin mukaisia.[1]
Larissa kukoisti klassisella kaudella 400-luvulla eaa. ja oli merkittävä taiteiden keskus.[2] Larissalaiset tukivat Ateenaa ratsuväellään peloponnesolaissodan alkuvaiheessa.[1][3][18] Larissa taantui vuosisadan lopulla puolueriitojen (stasis) vuoksi.[1][2] 300-luvulla eaa. kaupunki johti vastarintaa Ferain tyranneja vastaan. Se liittoutui ensin Boiotian kanssa. Vuonna 369 eaa. se joutui pyytämään apua Makedonian Aleksanteri II:lta. Aleksanteri kuitenkin valtasi kaupungin ja asetti sinne varuskunnan.[1][2] Makedonialaiset vetäytyivät, kun Pelopidaan johtamat Theban joukot saapuivat.[1]
Vuonna 357/356 eaa. larissalaiset joutuivat pyytämään apua Makedonian Filippos II:lta, joka aloitti tästä sekaantumisensa Kreikan asioihin. Hän valtasi Thessalian[1][7] ja liitti sen suoraan Makedonian vallan alle vuonna 344 eaa.[2] Samalla perrhaibit vapautuivat larissalaisten alaisuudesta omaksi poliittiseksi yhteisökseen.[2][7][3]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
Rooman Makedoniaa vastaan käymien makedonialaissotien aikaan Larissa mainitaan usein tärkeänä paikkana. Filippos V piti sitä tukikohtanaan Kreikassa Flaminiusta vastaan. Vuoden 197 eaa. Kynoskefalain taistelun jälkeen hän joutui kuitenkin hylkäämään kaupungin roomalaisten käsiin tuhottuaan siellä säilyttämänsä asiakirjat.[3][19] Vuodesta 196 eaa. Larissa toimi roomalaisten perustaman uuden Thessalian liiton keskuksena.[2][7] Antiokhos III teki epäonnistuneen hyökkäyksen kaupunkia vastaan vuonna 191 eaa.[3][20]
Larissa kukoisti läpi Rooman tasavallan ajan ja vielä ainakin keisarikauden alkupuolella.[2][3][21] Myöhäisellä roomalaisella kaudella, kun Thessalia muodosti oman Thessalian provinssinsa, Larissa toimi sen hallinnollisena keskuksena.[8][22]
Ortodoksisen kirkon pyhien joukkoon kuuluu 300-luvun alussa vaikuttanut Larissan piispa Akhillios.[23] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin neljä ja Python kisojen voittoja yksi.[24]
Myöhempi historia
Hierokles mainitsee 500-luvulla Larissan edelleen Thessalian tärkeimpänä kaupunkina.[3] Justinianus I vahvisti kaupungin linnoiteita.[2] Kaupunki säilyi olemassa läpi keskiajan ja osmanivallan ajan. Turkkilaiset käyttivät siitä nimeä Yenishehér (Yenisehr, Yeni Shehir). Nykyinen Lárisan kaupunki on edelleen Thessalian alueen keskus.[3]
Antiikin Larissasta on säilynyt vain vähän jäänteitä, koska paikka on ollut yhtämittaisesti asuttu myöhempinä aikoina. Kaupungin akropolis oli linnoitettu omilla muureillaan.[3] Kukkulan vanhimmat säilyneet linnoitteiden jäänteet ovat bysanttilaiselta ajalta, mutta antiikin aikaisia linnoitusrakenteita ei ole säilynyt.[2] Kukkulalta on kuitenkin löydetty tien sekä savitiilisten talojen jäänteitä. Akropoliilla oli Athenelle omistettu temppeli, jossa oli sen myyttisen perustajan Akrisioksen hauta.[1]
Alakaupunki oli ympäröity omilla muureillaan, joista ei myöskään ole säilynyt jäänteitä. Niiden pituudeksi on arvioitu noin neljä kilometriä.[1] On arveltu, että kaupungin turkkilaisaikaiset muurit olisi tehty antiikin aikaisten päälle, ja tämä voisi tehdä koko kaupungin ympärysmitaksi noin seitsemän kilometriä, josta osa olisi ollut muuria ja osa joen vartta.[2] Muuri oli tehty savitiilestä kiviperustalle.[1]
Kaupungissa oli kaksi agoraa, niin kutsuttu eleuthera agora, jolla ei yleensä sallittu kaupankäyntiä, ja joka sijaitsi oletettavasti nykyisen kaupungin ydinkeskustassa etelään akropoliista, sekä kaupallinen agora.[1] Alueelta on löydetty doorilaistyylisten pylväiden osia ja muita rakennusten jäänteitä. Alakaupungissa tiedetään olleen Apollon Kerdoiokselle omistettu temppeli. Erään temppelin rauniot on löydetty nykykaupungin katedraalikirkon eli Pyhän Akhillioksen (Ágios Achíllios) katedraalin läheltä.[2] Kaupungissa tiedetään olleen kultit ja näin oletettavasti pyhäköt myös Apollon Leskhaiokselle, Dionysos Karpiokselle, Poseidon Patroiokselle, Zeus Thauliokselle, Enodia Wastikalle, Gaialle ja Herakleelle.[1]
Larissassa oli kaksi kreikkalaista teatteria, jotka tunnetaan nykyisin nimillä Larissan ensimmäinen teatteri ja Larissan toinen teatteri. Ensimmäinen sijaitsi akropoliin etelärinteessä ja on säilynyt nykyaikaan paremmin. Se rakennettiin 200-luvun eaa. alkupuolella.[2][25][26] Toinen teatteri sijaitsi ensimmäisestä länteen. Se rakennettiin roomalaisella kaudella ensimmäisen vuosisadan lopulla sen jälkeen kun ensimmäinen teatteri oli muutettu roomalaisille näytännöille soveltuvaksi areenaksi.[27]
Kaupungista ja sen ympäristöstä on löydetty paljon veistosten osia ja piirtokirjoituksia.[2] Joissakin turkkilaisaikaisissa rakennuksissa ja haudoissa on säilynyt antiikin aikaisten rakennusten pylväiden osia ja muita kiviä.[3] Kaupungin ympäristöstä on löydetty hautoja erityisesti hellenistiseltä kaudelta.[2] Seudulta tehtyjä esinelöytöjä on Lárisan diakronisessa museossa.[28]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
