Kuolematon peli
shakkiottelu Adolf Anderssenin ja Lionel Kieseritzkyn välillä 1851 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kuolemattomaksi peliksi kutsutaan shakkipeliä, jonka Adolf Anderssen ja Lionel Kieseritzky pelasivat 21. kesäkuuta 1851. Se on yksi kuuluisimmista peleistä kautta aikojen.
Adolf Anderssen oli yksi oman aikansa parhaista pelaajista, ja monet pitivät häntä maailmanmestarina Lontoon 1851 shakkiturnauksen voiton jälkeen. Lionel Kieseritzky asui suurimman osan elämästään Ranskassa, missä hän antoi shakkitunteja ja pelasi pariisilaisessa kahvilassa rahasta. Kieseritzky tunnettiin siitä, kuinka hän voitti heikompia pelaajia antamalla jopa kuningattaren verran tasoitusta.
Peli pelattiin Simpson’s-in-the-Strand-ravintolassa Lontoossa virallisen turnauksen tauolla. Kieseritzky oli todella vaikuttunut pelin päätyttyä ja lähetti siirrot välittömästi pariisilaiseen shakkiklubiinsa. Ranskalainen shakkilehti La Régence julkaisi pelin heinäkuussa 1851. Peli sai myöhemmin lempinimen ”Kuolematon peli” (engl. The Immortal Game) 1855 itävaltalaiselta Ernst Falkbeerilta.
Pelin on sanottu kuvaavan hyvin 1800-luvun shakkityyliä, jossa nopea kehitys ja hyökkäys olivat suuressa arvossa. Gambiitit ja vastagambiitit olivat tavallisia, ja niistä kieltäytymistä pidettiin epäherrasmiesmäisenä tekona lähde?. Materiaalin merkitystä pidettiin vähässä arvossa. Kuolemattomassa pelissä Anderssen voittaa pelin uhraamalla lähettinsä siirrolla 11, molemmat torninsa siirron 18 jälkeen ja lopulta kuningattarensa tehden vastustajasta matin. Hän sanoi pitävänsä kahta aktiivista nappulaa parempana kuin tusinaa kotona nukkuvaa.