From Wikipedia, the free encyclopedia
Kelasköynnökset (Celastrus) on kelasköynnöskasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka lajit ovat kiipeileviä pensaita. Suvun luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa, Amerikassa, Australiassa, Madagaskarissa ja Fidžissä. Eräitä sukuun kuuluvia lajeja käytetään koristekasveina.
| Kelasköynnökset | |
|---|---|
 Celastrus striangulariksen avautuneita kotahedelmiä. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Celastrales |
| Heimo: | Kelasköynnöskasvit Celastraceae |
| Suku: |
Kelasköynnökset Celastrus L. |
| Katso myös | |
Kelasköynnökset ovat tavallisesti kesävihantia, harvoin ikivihreitä, kiipeäviä, usein kiertyviä pensaita, joilla on pyöreät tai kulmikkaat oksat. Oksissa on lukuisia pitkähköjä tai pyöreitä, vaaleita korkkiraitoja. Ydin voi olla onteloista. 2–4 millimetrin pituiset silmut ovat soikeita tai pitkähköjä; niillä on lukuisia teräväkärkisiä silmusuomuja. Lehdet ovat vuorottaisia. Korvakkeet ovat pieniä, lineaalisia ja putoavat aikaisin pois. Ehytlaitainen, sahalaitainen tai lovellinen lehtilapa on tavallisesti karvainen tai kalju, munanmuotoinen. Useimpien kelasköynnösten lehdet muuttuvat ruskassa keltaisiksi.
Kelasköynnösten sympodiaalinen, tyrsimäinen tai yksikukkainen kukinto kasvaa lehtihankaan tai oksankärkeen. Viisiteräiset, vihertävän- tai kellertävänvalkoiset kukat ovat tavallisesti yksi-, harvoin kaksineuvoisia; joskus kasvi on kaksikotinen. Kiekko on kalvomainen tai mehevä, renkaan- tai kulhonmuotoinen, kokonaan tai osittain viisilohkoinen. Heteet ovat lyhyitä, ponnet avautuvat kohti kukan keskustaa. Sikiäin on kehänpäällinen, kolmiosainen ja sisältää yhden tai kaksi pystyä siemenaihetta. Hedelmä on 8–10 millimetrin paksuinen, suunnilleen pallomainen (joskus pitkähkö), nahkamainen kota, joka avautuu pitkittäissuunnassa kolmeen lohkoon ja sisältää 1–6 siementä. Siemenet ovat elliptisiä, runsasproteiinisia ja ovat lähes kokonaan mehevän, punaisen-oranssinpunaisen siemenvaipan peittämiä.
Kelasköynnösten kromosomiluku on 2n = 46.
Sukuun kuuluvien noin 30 lajin luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Madagaskarissa ja Fidžissä, missä niitä esiintyy kosteissa metsissä ja kuivissa tiheiköissä trooppisella ja lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.
Kelasköynnösten (Celastrus) suku kuuluu kelasköynnöskasvien heimoon ja Celastroideae-alaheimoon. Suvun kuvasi ensimmäisenä Carl von Linné teoksessaan Species Plantarum vuodelta 1753. Hänen valitsemansa tieteellinen sukunimi Celastrus on peräisin erästä ikivihreää puuta tarkoittavasta muinaiskreikan sanasta kelastra; aiemmin nimeä oli käytetty useista ikivihreistä kasvilajeista.
Suku jakautuu kahteen alasukuun:
Kelasköynnösten suku sisältää noin 30 lajia:
Muutamia kelasköynnöslajeja viljellään koristekasveina, ja niitä käytetään seinien, kaiteiden ja pergoloiden koristeena. Hedelmät säilyvät kasvissa pitkälle talveen.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
